Vaalikoneiden luotettavuus testissä: Case Kuntavaalit 2017


Tein pienimuotoisen vaalikonetestin kuntavaaleissa. Vastasin kuuteen vaalikoneeseen mahdollisimman huolellisesti ja valitsin alueiksi Keravan vaalipiirin (jossa asun), Turun vaalipiirin (jossa olen asunut) ja Sastamalan vaalipiiriin (jossa meillä on mökki). Vaalikoneet suosittelivat minulle erinäisiä ehdokkaita, joiden arvot olivat mahdollisimman lähellä omiani. Kiinnostavaa näissä suosituksissa oli se, miten erilaisia ehdokkaita eri vaalikoneista nousi. Ykkössuositukseksi nousi yhteensä kolmen eri puolueen ehdokkaita! Ja top kolmoseen mahtui puolueita jo kuusi kappaletta. Tämä yhden vastaajan vastauksiin perustuva testi ei toki ole hirveän luotettava, mutta kiinnostava se oli. Testi lisäsi huoltani vaalikoneiden kasvavasta vallasta.

Koska en halua tässä paljastaa suosikkipuolueitani vaihdoin puolueiden nimien tilalle termit suosikkipuolue, toinen mahdollinen vaihtoehto, voisin ehkä harkita hätätilanteessa, en äänestäisi (rajatapaus), en missään tapauksessa äänestäisi (loput). Nuo ovat siis äänestämiseni todennäköisyysjärjestyksessä. Mutta mitä sanovatkaan vaalikoneet?

Otin mukaan analyysiin vaalikoneiden suosittelemat 15 ”parasta” ehdokasta ja tarkastelin ainoastaan heidän puolueitaan. Helsingin Sanomien vaalikoneen perusteella 15 top ehdokkaan joukkoon tuli 14 suosikkipuolueestani ja 1 toisesta mahdollisesta vaihtoehdosta. Vaalikone vaikuttaisi luotettavalta sen suhteen, että se peilaa hyvin minun ja suosikkipuolueeni arvoja. Sen sijaan Ylen ja Keski-Uusimaan vaalikoneiden tuloksissa vajaa puolet top 15 ehdokkaista edusti suosikkipuoluettani. Jos äänestäisin pelkästään vaalikoneen perusteella saattaisin äänestää puoluetta, joka ei todellakaan edusta minun arvoja tai aja etujani. Voisin toisin sanoen äänestää ”väärin” noin 50% todennäköisyydellä. (Todellisuudessa aika harva onnistuu vaaleissa äänestämään oikein, katso tutkimus tästä).

Vaalikoneen suositukset - kannattaako uskoa

Myös Turun vaalipiirissä Helsingin Sanomien vaalikone on ylivoimaisesti tarkin. Vaikka tällä kertaa Yle pärjää paremmin ja myös Turun Sanomat osuu oikeaan puolueeseen  60%:ssa.


Sastamalassa Helsingin Sanomien tarkkuus heikkenee jonkin verran, vaikka on edelleen tarkin. Ylen osuvuus on 67% ja Alueviestin 40%.

Osittain arvojen vastaamattomuus johtuu vaalikoneiden laatijoiden kehnoista kysymyksistä, osa mahdollisesta epäjohdonmukaisuudesta vastaamisessa (omat ja ehdokkaiden vastaukset) ja osa siitä, että eri puolueiden ehdokkaat ovat vastanneet eri vaalikoneisiin erilaisella aktiviteetilla. Esimerkiksi Eläinpoliittiseen vaalikoneeseen on vastannut keravalaisista ehdokkaista vain 2 perussuomalaista ja 10 vihreää, eikä muista puolueista lainkaan. Siksi tuo Eläinpoliittinen vaalikone ei ole tässä analyysissakaan mukana. Ylen vaalikoneen kysymykset olivat tänä vuonna varsin epäonnistuneita. Olen käsitellyt niitä yksityiskohtaisesti Tutkimusguru- blogissani.

Hyvä asia on se, että vaalikoneet kokonaisuudessaan tuntuvat luotettavammilta kuin Eduskuntavaaleissa 2015, jossa tulokset olivat paljon karumpia:

Vaalikoneiden ongelma

Kuvassa A= Suosikkipuolue, B= kakkonen jne. Lue koko tutkimus tästä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Helsingin Sanomien vaalikone antaa suhteellisen luotettavan arvoihin perustuvan suosituksen (puoluetasolla), muut noin 50% tarkkuudella. Tämä on huolestuttavaa, koska yhä useampi luottaa vaalikoneiden antamiin suosituksiin.  Mitä jos kohdalle osuu se vähemmän luotettava vaalikone? 

Huom. Blogia on päivitetty 11.1.2024 lisäämällä tekoälyn tekemä kuva vaalikoneesta. 

Kommentit