Tein pienimuotoisen vaalikonetestin kuntavaaleissa. Vastasin kuuteen vaalikoneeseen mahdollisimman huolellisesti ja valitsin alueiksi Keravan vaalipiirin (jossa asun), Turun vaalipiirin (jossa olen asunut) ja Sastamalan vaalipiiriin (jossa meillä on mökki). Vaalikoneet suosittelivat minulle erinäisiä ehdokkaita, joiden arvot olivat mahdollisimman lähellä omiani. Kiinnostavaa näissä suosituksissa oli se, miten erilaisia ehdokkaita eri vaalikoneista nousi. Ykkössuositukseksi nousi yhteensä kolmen eri puolueen ehdokkaita! Ja top kolmoseen mahtui puolueita jo kuusi kappaletta. Tämä yhden vastaajan vastauksiin perustuva testi ei toki ole hirveän luotettava, mutta kiinnostava se oli. Testi lisäsi huoltani vaalikoneiden kasvavasta vallasta.
Koska en halua tässä paljastaa suosikkipuolueitani vaihdoin
puolueiden nimien tilalle termit suosikkipuolue, toinen mahdollinen vaihtoehto,
voisin ehkä harkita hätätilanteessa, en äänestäisi (rajatapaus), en missään tapauksessa
äänestäisi (loput). Nuo ovat siis äänestämiseni todennäköisyysjärjestyksessä. Mutta
mitä sanovatkaan vaalikoneet?
Otin mukaan analyysiin vaalikoneiden suosittelemat 15
”parasta” ehdokasta ja tarkastelin ainoastaan heidän puolueitaan. Helsingin
Sanomien vaalikoneen perusteella 15 top ehdokkaan joukkoon tuli 14
suosikkipuolueestani ja 1 toisesta mahdollisesta vaihtoehdosta. Vaalikone
vaikuttaisi luotettavalta sen suhteen, että se peilaa hyvin minun ja
suosikkipuolueeni arvoja. Sen sijaan Ylen ja Keski-Uusimaan vaalikoneiden
tuloksissa vajaa puolet top 15 ehdokkaista edusti suosikkipuoluettani. Jos
äänestäisin pelkästään vaalikoneen perusteella saattaisin äänestää puoluetta,
joka ei todellakaan edusta minun arvoja tai aja etujani. Voisin toisin sanoen
äänestää ”väärin” noin 50% todennäköisyydellä. (Todellisuudessa aika harva
onnistuu vaaleissa äänestämään oikein, katso tutkimus tästä).
Myös Turun vaalipiirissä Helsingin Sanomien vaalikone on
ylivoimaisesti tarkin. Vaikka tällä kertaa Yle pärjää paremmin ja myös Turun
Sanomat osuu oikeaan puolueeseen
60%:ssa.
Sastamalassa Helsingin Sanomien tarkkuus heikkenee jonkin
verran, vaikka on edelleen tarkin. Ylen osuvuus on 67% ja Alueviestin 40%.
Osittain arvojen vastaamattomuus johtuu vaalikoneiden
laatijoiden kehnoista kysymyksistä, osa mahdollisesta epäjohdonmukaisuudesta
vastaamisessa (omat ja ehdokkaiden vastaukset) ja osa siitä, että eri
puolueiden ehdokkaat ovat vastanneet eri vaalikoneisiin erilaisella
aktiviteetilla. Esimerkiksi Eläinpoliittiseen vaalikoneeseen on vastannut keravalaisista
ehdokkaista vain 2 perussuomalaista ja 10 vihreää, eikä muista puolueista lainkaan. Siksi tuo Eläinpoliittinen vaalikone ei ole tässä analyysissakaan
mukana. Ylen vaalikoneen kysymykset olivat tänä vuonna varsin epäonnistuneita.
Olen käsitellyt niitä yksityiskohtaisesti Tutkimusguru- blogissani.
Hyvä asia on se, että vaalikoneet kokonaisuudessaan tuntuvat
luotettavammilta kuin Eduskuntavaaleissa 2015, jossa tulokset olivat paljon
karumpia:
Kuvassa A= Suosikkipuolue, B= kakkonen jne. Lue koko tutkimus tästä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Helsingin Sanomien
vaalikone antaa suhteellisen luotettavan arvoihin perustuvan suosituksen
(puoluetasolla), muut noin 50% tarkkuudella. Tämä on huolestuttavaa, koska yhä
useampi luottaa vaalikoneiden antamiin suosituksiin. Mitä jos kohdalle osuu se vähemmän
luotettava vaalikone?
Huom. Blogia on päivitetty 11.1.2024 lisäämällä tekoälyn tekemä kuva vaalikoneesta.
Huom. Blogia on päivitetty 11.1.2024 lisäämällä tekoälyn tekemä kuva vaalikoneesta.
Kommentit
Lähetä kommentti