On kiinnostavaa tietää millä perusteella äänestäjät muodostavat sen ehdokasjoukon, jota he harkitsevat ja josta he tekevät lopullisen valintansa. Harkintajoukon muodostaminen etenee tyypillisesti jonkinlaisella karsintasysteemillä. Osa äänestää vaan tiettyä/tiettyjä puolueita, osa vain naista/miestä, osa haluaa ehdokkaan olevan tutun ennestään. Näihin ryhmiin kuulumattomat ehdokkaat karsiutuvat jo alussa.
Kysyin eurovaaleissa 2014 äänestäneiltä (n= 893), millä
perusteella he karsivat omasta harkintajoukostaan muutamat tietyt ehdokkaat.
Ihan näitä sanoja en kuitenkaan käyttänyt, vaan kysyin ensin harkitsevatko he
äänestävänsä seuraavia ehdokkaita: Mikael Jungner SDP, Päivi Räsänen SKR, Jussi
Halla-Aho PS, Jörn Donner RKP, Paavo Väyrynen KESK, Henna Virkkunen KOK, Anni
Sinnemäki VIHR tai Merja Kyllönen VAS. Niiltä, jotka eivät harkinneet
äänestävänsä näitä ehdokkaita, kysyin mikseivät he harkinneet. Valitsin nuo em.
ehdokkaat subjektiivisesti siten, että isot ja isohkot puolueet olivat
edustettuina, ehdokkaissa oli yhtä paljon naisia ja miehiä, ikäjakauma on laaja
ja poliittinen kokemus vaihteleva.
Tyypillinen syy ehdokkaan karsiutumiseen harkintajoukosta
oli väärä puoluetausta tai osin siihen liittyvät väärät arvot tai vääränlainen
äänestäjäkunta. Alla olevassa kuviossa nämä arvoihin liittyvät syyt ovat
lilalla värillä. Ehdokkaan miellyttävyys (tai tässä tapauksessa
epämiellyttävyys) vaikutti yllättävän paljon karsiutumiseen. Samoin jonkin
verran vaikuttivat muut ulkoiset seikat kuten sukupuoli, ikä tai ulkonäkö.
Joskus ei vaan nappaa äänestää tiettyjä ehdokkaita, eli äänestäjät eivät olleet
juuri silloin Sinnemäki- tuulella (15%), Kyllönen-tuulella (15%) tai
Jungner-tuulella (11%). Nämä ulkoiset seikat on kuviossa sinisellä. Muilla
ehdokkailla äänestäjän vääräntuulisuus karsi
7-10% äänestäjistä. Kuviossa oranssilla olevat väittämät kuvaavat muita
helposti perusteltavia arvoihin liittymättömiä syitä.
Onko Päivi Räsäsen arvomaailma väärä
Väärä puoluetausta syynä karsiutumiseen ehdokasjoukosta oli
jakautunut melko tasaisesti puolueiden kesken. Vihreällä Anni Sinnemäellä (41%)
tämä ei ollut ihan yhtä merkittävä syy kuin muilla ehdokkailla (ks. kuvio
alla). Ehkä hieman yllättävää on, että Päivi Räsänen karsiutui useimmista
harkintajoukoista (65%) väärän arvomaailman takia. Räsänen on toki esiintynyt
julkisuudessa melko suvaitsemattomana. Suvaitsematon on myös Jussi Halla-Aho,
jonka arvomaailma on väärä 61% mielestä. Myös Halla-Ahon äänestäjäkunta on
vääränlainen monen mielestä (58%). Toki Halla-Ahon ja Räsäsen suvaitsemattomuus
ovat keskenään hyvin erilaisia. Kaikkein vähiten ärsytti Anni Sinnemäen
arvomaailma (24%) ja äänestäjäkunta (24%). Kovin moni ei myöskään halunnut
kuulua Paavo Väyrysen (43%) tai Mikael Jungnerin (40%) äänestäjäkuntaan:
Tuntemattomat ministerit ja ryvettyminen kotimaan politiikassa
Hieman ehkä yllättäin ehdokkaista Merja Kyllönen ja Henna
Virkkunen karsiutuivat useimmiten sen takia, että äänestäjät eivät kokeneet
tuntevansa heitä. Kyllönen ei ollut riittävän tuttu 38%:lle äänestäjistä ja
Virkkunen 32%:lle. Parhaiten ehdokkaista tunnettiin Paavo Väyrynen ja Päivi
Räsänen, jotka molemmat karsiutuivat äänestäjistä 7% harkintajoukosta
tuntemattomuuden takia. Jostain syystä Jussi Halla-Ahon vaikutusmahdollisuudet
EU:ssa arvioitiin muita huonommiksi. Kotimaan politiikassa ryvettyminen (on
täysin vastaajan oma tulkinta mitä tämä hänelle tarkoittaa) oli merkittävä este
Halla-Ahon (38%), Räsäsen (32%) ja Väyrysen (30%) harkitsemiselle. Äänestäjien
muisti tuntuu olevan aika pitkä, koska Väyrysen pahimmat sotkut ovat
ikivanhoja. Sinnemäki on tälläkin mittarilla kaikkein puhtain (7%), eikä
Donnerilla (9%) tai Virkkusellakaan (11%) ole pahemmin ollut sotkuja äänestäjien
mielestä.
Vahva persoona ärsyttää
Poliitikkona oleminen vaatii kyllä aika paksua nahkaa, kaikkia
ei vaan voi miellyttää. Yllättävän paljon ehdokkaasta tykkääminen (siis
tykkäämättömyys) vaikuttaa siihen, ettei ehdokasta edes harkita. Miellyttävyyden
puute karsi ehdokkaiden kohdalla vaihtelevasti 25%-63% harkitsijoista.
Vahvimmat persoonat, kuten Halla-Aho, Räsänen ja Jungner, olivat vähiten
tykättyjä. Sinnemäki, Kyllönen ja Virkkunen mukavimpia. Tuloksiin lienee syytä
suhtautua varauksellisesti, koska arvelen, että vastaajien arvioissa oli mukana
myös arvot, puoluetausta yms, persoonaan liittymättömät tekijät. 12.4 ilmestyvä
blogipostaus käsittelee ehdokkaan sukupuolta, ikää ja ulkonäköä tarkemmin.
Wojciech et al.
(2010)[i]
ovat tehneet mielenkiintoisen vertailututkimuksen Puolan ja Yhdysvaltojen
presidentinvaalien välillä he
havaitsivat, että ehdokkaasta tykkääminen oli merkittävä valintakriteeri
Puolassa, mutta Yhdysvalloissa sen sijaan ei. Tutkijat päättelivät, että
nuoressa demokratiassa tällaisella asialla on vielä merkitystä, mutta
Yhdysvalloissa äänestäjät ovat sen verran kokeneempia ja kriittisiä (kyynisiä)
ettei tykkäämisellä ollut niin paljon merkitystä.
Alla olevassa taulukossa on näiden yllä tutkittujen
ehdokkaiden saamat äänimäärät eurovaaleissa 2014. Vaikka esimerkiksi Halla-Aho
karsiutui monista harkintajoukoista em. syistä äänestäjiä hänellä kuitenkin
riitti ihan mukavasti. Halla-Aho, Väyrynen, Kyllönen ja Virkkunen tulivat
valituksi Europarlamenttiin.
Äänimäärä EU-vaaleissa
|
|
Jussi
Halla-Aho
|
80772
|
Paavo
Väyrynen
|
69360
|
Merja
Kyllönen
|
58611
|
Henna
Virkkunen
|
43829
|
Anni
Sinnemäki
|
19847
|
Päivi
Räsänen
|
12718
|
Mikael
Jungner
|
10016
|
Jörn
Donner
|
8455
|
Huom. Blogia on päivitetty 11.1.2024 lisäämällä tekoälyn luoma kuva.
[i] Wojciech
Cwalina & Andrzej Falkowski & Bruce I. Newman (2010): “Towards the
development of a cross-cultural model of voter behavior: Comparative analysis
of Poland and the US”, European Journal of Marketing Volume: 44 Issue: 3/4
Kommentit
Lähetä kommentti