torstai 31. tammikuuta 2019

Äänestäjällä ei ole kuluttajansuojaa - 10 suurinta äänestäjän kohtaamaa riskiä



Äänestäjät pelkäävät tekevänsä vääränlaisia valintoja ja katuvansa niitä myöhemmin. Katuminen on niin inhottava tunne, että monet ihmiset ovat valmiita menemään aika pitkällekin välttääkseen sitä. Koska äänestäjällä ei ole kuluttajansuojaa, äänestämisen riskit ovat paljon isompia kuin kuluttajan riskit. Ääntä ei voida palauttaa, eikä sille myönnetä takuuta. Meidän pitää elää antamamme äänen aiheuttaman mahdollisen mielipahan kanssa seuraavat 4-6 vuotta (eikä se välttämättä senkään jälkeen unohdu, vaikka tulisikin uudet vaalit).

Äänestäjän riskit 

Äänestämiseen ja äänestämättäjättämiseen liittyy suuri väärän päätöksen riski. Jos äänestää,  voi myöhemmin alkaa katua ehdokkaan tai puolueen valintaa, kun huomaa, että joku toinen olisi ollut parempi tai on muuten vain tyytymätön valintaansa. Jos ei äänestä, voi myöhemmin alkaa katua, ettei vaikuttanut asioihin silloin kun siihen olisi ollut mahdollisuus. Ming Li (2010)[1] on tutkimusryhmänsä kanssa huomannut, että äänestämättäjättämisen katuminen liittyy siihen kuinka tiukka vaalitulos oli. Voittajan puolella olleet äänestämättömät katuvat vähemmän äänestämättömyyttään kuin häviäjän puolella olevat äänestämättömät. Äänestämiseenkin liittyy riskejä. Riskit muodostuvat epävarmuudesta sen suhteen edustaako ehdokas niitä arvoja, joita äänestäjä luulee hänen edustavan (huonon valinnan riski). Ehdokas ei välttämättä tule valituksi, jolloin äänen katsotaan joko menevän hukkaan (valitsematta jäämisen riski) tai satunnaiselle saman puolueen edustajalle, joka ei välttämättä edusta niitä arvoja, joita äänestä haluaisi (väärän ehdokkaan riski). Puolue saattaa olla vaaleissa häviäjä, jolloin joitain ihmisiä harmittaa, kun olivat halunneet olla voittavassa joukkueessa (häviämisen riski). Ehdokas saattaa valintansa jälkeen sotkeutua johonkin skandaaliin (nolon valinnan riski). Olen koonnut alle erilaisia äänestäjän kohtaamia riskejä:

  1. Häviämisen riski: Ihmiset ovat yleensä mieluummin voittajan puolella kuin häviäjän. Puolue saattaa olla vaaleissa häviäjä.
  2. Oppositioriski: Jos ehdokas/puolue päätyy oppositioon vaikutusmahdollisuudet ovat huomattavasti vähäisemmät kuin hallitukseen päässeillä.
  3. Valitsemattajäämisen riski: Ehdokas ei tule valituksi ja äänestäjä kokee äänensä menevän hukkaan
  4. Väärän ehdokkaan riski: Jos ehdokas ei tule valituksi, ääni menee seuraavalle (satunnaiselle) saman puolueen edustajalle. Samassa puolueessa saattaa olla esimerkiksi sekä ydinvoiman kannattajia että vastustajia. Ääni saattaa päätyä juuri päinvastaisen kannan kannattajalle, jos oma ehdokas ei tule valituksi.
  5. Huonon valinnan riski: Ehdokas ei edustakaan niitä arvoja tai aja niitä asioita, joita äänestäjä luuli hänen vaalilupausten perusteella edustavan ja ajavan.
  6. Huonon suorituksen riski: Ehdokas on passiivinen eikä saa mitään aikaan eduskunnassa/valtuustossa
  7. Kompromissiriski: Ehdokas tai puolue tekee kompromisseja, joita äänestäjä ei hyväksy, päästäkseen hallitukseen tai käyttäytyäkseen puoluekurin mukaisesti
  8. Lyhytaikaisen edustajuuden riski. Ehdokas saattaa siirtyä vaalikauden aikana muihin tehtäviin.
  9. Nolon valinnan riski: Ehdokas saattaa valintansa jälkeen sotkeutua johonkin skandaaliin tai käyttäytyä muuten vaan huonosti.
  10. Vaillinaisen informaation riski: Vaalien jälkeen huomaa, että joku toinen ehdokas osoittautuu huomattavasti paremmaksi.

Nämä riskit realisoituvat eri aikoihin. Osa huomaa jo vaalivalvojaisten aikana äänestäneensä ”väärin”, osa hallitusohjelmaa muotoiltaessa ja osa vasta vaalikauden jo alettua. Alla olevassa kuviossa kuvataan riskejä eri ajankohtiin liittyen.



Monet äänestäjät pelkäävät katuvansa valintaansa


Vaalimuusan tekemien Äänestäjän päätöksenteko –tutkimusten mukaan[2] katumisen pelko on todellinen ongelma äänestäjille. Niistäkin, jotka ovat varmoja äänestämisestään (kysytty ennakkoäänestysaikana ja osa on jo äänestänyt), 39% pelkäsi katuvansa valintaansa. Vielä enemmän katumista pelkäsivät ne, joiden äänestäminen oli epävarmaa. Kun äänestämistä harkitsevista 59% pelkää katuvansa valintaansa lienee selvää, että tämä on yksi syy olla äänestämättä.

 

Tutkijat Irons ja Hepburn (2007)[3]) ovat huomanneet, että mitä enemmän on vaihtoehtoja, sitä enemmän ihmiset pelkäävät katuvansa Tämä on melko luonnollista, sillä mitä enemmän vaihtoehtoja alunperin oli, sitä enemmän on mahdollisuuksia että jokin toinen vaihtoehto osoittautuukin jälkikäteen paremmaksi. Tämä saattaisi osaltaan selittää sitä, miksi presidentinvaaleissa on korkein äänestysprosentti ja kuntavaaleissa matalin.

Miten vähentää äänestämisen riskejä


Kokiessaan epävarmuutta äänestäjät välttävät riskiä pitäytymällä aiemmissa päätöksissään. Toisin sanoen he äänestävät joko samaa ehdokasta/puoluetta kuin aina ennenkin tai äänestävät kaikkein suosituimpia ehdokkaita. Moni saattaa myös jättää äänestämättä tai ulkoistaa oman päätöksentekonsa vaalikoneille. Jos päätöksessä nojaa vaalikoneen tulokseen ei tarvitse katua, vaan voi syyttää vaalikonetta.

Jos puolue haluaa vähentää äänestäjien kokemaa riskiä, niin se tarjoaa ennakkoon mahdollisimman paljon informaatiota ehdokkaista (vaillinaisen informaation riski pienenee). Se voi myös esitellä muiden ihmisten antamia suosituksia (päätöksenteon ulkoistaminen suosittelijalle vähentää koettua riskiä) ja tarjota äänestäjille mahdollisuuksia tavata ehdokkaita (huonon valinnan, huonon suorituksen ja nolon valinnan riskit pienevät).  Väärän ehdokkaan riskiä pienentää puoluekuri ja puolueen selkeät linjaukset. On toki selvää, ettei näitä voi kaikista asioista olla. Häviämisen riskiä voidaan vähentää kertomalla maltillisia vaalitavoitteita. Onkin joskus huvittavaa seurata vaalivalvojaisia, missä kaikki ovat voittajia (joku puolue on saanut eniten ääniä, toinen kasvattanut eniten äänimääräänsä, joku on säilyttänyt paikkansa ja joku saanut eniten ääniä tietyltä alueelta tai tietynlaisilta äänestäjiltä).


ps. Kiitos alussa olevasta kuvasta imagerymajestic at freedigitalphotos


[1] Li, Ming, and Dipjyoti Majumdar. "A Psychologically Based Model of Voter Turnout." Journal of Public Economic Theory 12.5 (2010): 979-1002.

[2] Tutkimuksia on useita eri vaaleista ja ne on koottu tietopankkiin. Vastaajia on 1310 kappaletta. Lue lisää tästä: http://www.vaalimuusa.fi/vaalimuusatutkim.html

[3] Irons, Ben & Hepburn, Cameron (2007): “Regret Theory and the Tyranny of Choice”, Economic Record Jun2007, Vol. 83 Issue 261, p191-203

tiistai 18. joulukuuta 2018

Kokoomus ja Vihreät hyötyvät äänestäjien tulevaisuususkosta



Vaaleilla valitaan ehdokkaita, jotka tekevät päätöksiä tulevaisuudessa. Siis muutaman seuraavan vuoden ajan. Tämän lisäksi vaaleilla valittujen valtuutettujen/kansanedustajien  päätökset vaikuttavat vasta tulevaisuudessa. Osa päätöksistä alkaa vaikuttaa vuoden tai kahden päästä, osa on hyvin pitkävaikutteisia. Ei siis ole kaukaa haettua tarkastella miten äänestäjien suhde tulevaisuuteen vaikuttaa heidän päätöksiinsä.

Äänestäjillä on erilaisia käsityksiä ajasta ja heidän suhteensa tulevaan vaihtelee. Nämä käsitykset ja suhteet vaikuttavat äänestyspäätöksiin selvästi. Osa ihmisistä hahmottaa ajan lineaarisena jatkumona, jossa tämän hetken tapahtumat vaikuttavat tulevaan. Toisin sanoen he suhtautuvat tulevaisuuteen suoraviivaisesti jatkumona. Osa taas näkee ajan lähinnä syklisenä, jolloin tapahtumat toistuvat samanlaisina, riippumatta siitä mitä tässä hetkessä tapahtuu. Olennaista äänestämisen kannalta on myös se, uskooko siihen, että äänestämisellä on merkitystä ja että äänestämällä voi vaikuttaa asioihin. Osa äänestäjistä ei usko äänestämisen vaikutuksiin, koska he ajattelevat oman äänensä hukkuvan massaan tai koska he eivät usko muutoksiin. Osa äänestää pelkästään siksi, että kokee sen kansalaisvelvollisuudekseen. Jotkut ihmiset ajattelevat, ettei tuleva tai mennyt ole oikeastaan olemassa, vaan he keskittyvät elämään nykyhetkessä ja ovat siis nykyisyyssuuntautuneita. Jotkut ajattelevat paljon tulevaa ja he pyrkivät toimimaan nykyisyydessä tavalla mikä auttaa parempaan tulevaisuuteen. He ovat tulevaisuussuuntautuneita. Pienellä osalla ihmisistä ajatukset pyörivät menneessä ja muistoissa, he ovat menneisyyssuuntautuneita. Kaikki nämä edellä mainitut seikat vaikuttavat äänestämisen todennäköisyyteen. Toisin sanoen äänestämisen todennäköisyys kasvaa, kun ihminen uskoo sen vaikutuksiin, uskoo siihen, että nykyisyydessä tehdyt teot vaikuttavat tulevaan ja ajattelee paljon tulevaa. Tutkimuksen data on kahdeksasta eri tutkimuksesta koskien viime vaaleja[i].


Äänestämisen todennäköisyys sen sijaan laskee, jos potentiaalinen äänestäjä keskittyy vahvasti elämään tässä hetkessä eikä murehdi tai suunnittele tulevaa. Tai jos hän uskoo, että tuleva on melko samankaltainen nykyisyyden kanssa.


Koska politiikalla pyritään rakentamaan parempaa tulevaisuutta ei ole mitenkään sattumaa, että tulevaisuususkoiset ihmiset äänestävät ahkerimmin. Tämä näyttäisi suosivan erityisesti Kokoomuksen ja Vihreiden äänestäjiä, sillä Kokoomuksen sekä Vihreiden äänestäminen ja tulevaisuususko korreloivat selvästi. Alla olevaan taulukkoon on merkitty **-symbolilla tilastollisesti merkitsevät korrelaatiot. Sen sijaan Perussuomalaisten /Sinisten (ei ollut eroteltuna tutkimuksentekovaiheessa) äänestäjät eivät vaikuta kovinkaan tulevaisuususkoisia. Heidän äänestämistään selittääkin tulevaisuususkon sijaan kaipuu menneeseen ”hyvään” aikaan (tästä lisää tutkimusdataa myöhemmin). Keskustan, Vasemmistoliiton ja SDP:n kannatusta ei suhde aikaan näytä juurikaan selittävän.


Huom. Kiitos alun kuvasta Stockimages at free digital photos

[i] Eurovaalit 2014: Äänestäjien päätöksenteko –tutkimus
Eurovaalit 2014: Äänestämättömyystutkimus
Eduskuntavaalit 2015: Äänestäjien päätöksenteko –tutkimus
Eduskuntavaalit 2015: Äänestämättömyystutkimus
Kuntavaalit 2017: Äänestäjien päätöksenteko –tutkimus
Kuntavaalit 2017: Äänestämättömyystutkimus
Presidentinvaalit 2018: Äänestäjien päätöksenteko-tutkimus
Presidentinvaalit 2018: Äänestämättömyystutkimus