Kokoomus ja Vihreät hyötyvät äänestäjien tulevaisuususkosta

Vaaleilla valitaan ehdokkaita, jotka tekevät päätöksiä tulevaisuudessa. Siis muutaman seuraavan vuoden ajan. Tämän lisäksi vaaleilla valittujen valtuutettujen/kansanedustajien  päätökset vaikuttavat vasta tulevaisuudessa. Osa päätöksistä alkaa vaikuttaa vuoden tai kahden päästä, osa on hyvin pitkävaikutteisia. Ei siis ole kaukaa haettua tarkastella miten äänestäjien suhde tulevaisuuteen vaikuttaa heidän päätöksiinsä.

Äänestäjillä on erilaisia käsityksiä ajasta ja heidän suhteensa tulevaan vaihtelee. Nämä käsitykset ja suhteet vaikuttavat äänestyspäätöksiin selvästi. Osa ihmisistä hahmottaa ajan lineaarisena jatkumona, jossa tämän hetken tapahtumat vaikuttavat tulevaan. Toisin sanoen he suhtautuvat tulevaisuuteen suoraviivaisesti jatkumona. Osa taas näkee ajan lähinnä syklisenä, jolloin tapahtumat toistuvat samanlaisina, riippumatta siitä mitä tässä hetkessä tapahtuu. Olennaista äänestämisen kannalta on myös se, uskooko siihen, että äänestämisellä on merkitystä ja että äänestämällä voi vaikuttaa asioihin. Osa äänestäjistä ei usko äänestämisen vaikutuksiin, koska he ajattelevat oman äänensä hukkuvan massaan tai koska he eivät usko muutoksiin. Osa äänestää pelkästään siksi, että kokee sen kansalaisvelvollisuudekseen. Jotkut ihmiset ajattelevat, ettei tuleva tai mennyt ole oikeastaan olemassa, vaan he keskittyvät elämään nykyhetkessä ja ovat siis nykyisyyssuuntautuneita. Jotkut ajattelevat paljon tulevaa ja he pyrkivät toimimaan nykyisyydessä tavalla mikä auttaa parempaan tulevaisuuteen. He ovat tulevaisuussuuntautuneita. Pienellä osalla ihmisistä ajatukset pyörivät menneessä ja muistoissa, he ovat menneisyyssuuntautuneita. Kaikki nämä edellä mainitut seikat vaikuttavat äänestämisen todennäköisyyteen. Toisin sanoen äänestämisen todennäköisyys kasvaa, kun ihminen uskoo sen vaikutuksiin, uskoo siihen, että nykyisyydessä tehdyt teot vaikuttavat tulevaan ja ajattelee paljon tulevaa. Tutkimuksen data on kahdeksasta eri tutkimuksesta koskien viime vaaleja[i].

Äänestämisen todennäköisyys sen sijaan laskee, jos potentiaalinen äänestäjä keskittyy vahvasti elämään tässä hetkessä eikä murehdi tai suunnittele tulevaa. Tai jos hän uskoo, että tuleva on melko samankaltainen nykyisyyden kanssa.

Koska politiikalla pyritään rakentamaan parempaa tulevaisuutta ei ole mitenkään sattumaa, että tulevaisuususkoiset ihmiset äänestävät ahkerimmin. Tämä näyttäisi suosivan erityisesti Kokoomuksen ja Vihreiden äänestäjiä, sillä Kokoomuksen sekä Vihreiden äänestäminen ja tulevaisuususko korreloivat selvästi. Alla olevaan taulukkoon on merkitty **-symbolilla tilastollisesti merkitsevät korrelaatiot. Sen sijaan Perussuomalaisten /Sinisten (ei ollut eroteltuna tutkimuksentekovaiheessa) äänestäjät eivät vaikuta kovinkaan tulevaisuususkoisia. Heidän äänestämistään selittääkin tulevaisuususkon sijaan kaipuu menneeseen ”hyvään” aikaan (tästä lisää tutkimusdataa myöhemmin). Keskustan, Vasemmistoliiton ja SDP:n kannatusta ei suhde aikaan näytä juurikaan selittävän.

Huom. Kiitos alun kuvasta Stockimages at free digital photos

---

[i] Eurovaalit 2014: Äänestäjien päätöksenteko –tutkimus

Eurovaalit 2014: Äänestämättömyystutkimus

Eduskuntavaalit 2015: Äänestäjien päätöksenteko –tutkimus

Eduskuntavaalit 2015: Äänestämättömyystutkimus

Kuntavaalit 2017: Äänestäjien päätöksenteko –tutkimus

Kuntavaalit 2017: Äänestämättömyystutkimus

Presidentinvaalit 2018: Äänestäjien päätöksenteko-tutkimus

Presidentinvaalit 2018: Äänestämättömyystutkimus

Äänestämättömyyden syyt vaihtelevat iän mukaan

Äänestäjät ovat hyvin kirjava joukko ihmisiä. Yksi tapa tarkastella näitä eroja on tarkastella eroja iän mukaan. Meillä on nuoria äänestäjiä, jotka pääsevät ensimmäistä kertaa käyttämään äänioikeuttaan, ruuhkavuosiaan eläviä nuoria aikuisia, keski-ikäisiä ja jo eläkkeelle jääneitä äänestäjiä. Elämäntilanteet vaihtelevat suuresti, eikä siis ole mikään ihme, että myös suhde äänestämiseen vaihtelee.

Kun tarkastellaan syitä miksi jättää äänestämättä ja potentiaalisen äänestäjän ikää[i], kaikkein silmiinpistävin ero on, että vanhemmilla ihmisillä on huomattavasti enemmän syitä olla äänestämättä kuin nuorilla. Lieneekö syynä tarve perustella omaa päätöstään? Mitä vanhempi äänestämättäjättävä henkilö on sitä enemmän hän sanoo äänestämättömyyden olevan kannanotto asioiden nykytilaan/hoitoon (korrelaatio iän kanssa 0.35**). Tämä on kiinnostava ilmiö ja saattaisi kertoa kyllästymisestä ja kyynisyydestä. Erot ovat suuria:

Vanhemmat ihmiset jättävät myös äänestämättä periaatteen vuoksi (korrelaatio iän kanssa 0.19**) tai koska ei halua tukea ketään ehdokasta (0.19**)  tai puoluetta (0.23**). Vanhemmat ihmiset pitävät myös ehdokkaita liian samanlaisina ja kokevat, että äänestyspäätöksenteko on hankalaa.

Erot eivät kuitenkaan ole suuria, sillä kaikkien ikäryhmien kohdalla äänestyspäätöksen hankaluus on ykkössyy olla äänestämättä. Muut syyt sitten vaihtelevatkin jonkin verran. Kuviossa tärkeimmät syyt olla äänestämättä alle 20-vuotialla ja yli 60-vuotiailla.

---

[i] Lähde: Vaalimuusan tutkimustietopankki. Dataa useista vaaleista, katso tarkemmin tästä.

Periaatteena äänestämättömyys – mistä oikein on kyse?

Olet ehkä kuullut jonkun sanovan,  ettei äänestä periaatteesta. Selvittelin Vaalimuusan tutkimustietopankista mistä oikein on kyse. Äänestämättömyystutkimuksissa neljistä viime vaaleista selvitettiin syitä sille, miksi ei aio äänestää, harkitseeko äänestämistä ja miten yleensä suhtautuu politiikkaan ja äänestämiseen.

Aika monelle vaaleissa äänestämisen väliin jättävälle äänestämättömyys on jonkinasteinen periaate (katso alla oleva kuvio). Jatkossa tarkastellaan tarkemmin tuota 47%:n ryhmää, joilla periaate vaikuttaa äänestämättömyyteen.

Kuten yllä olevasta kuviostakin näkee, vain osalla ”periaate” vaikuttaa paljon äänestämättömyyteen. Vielä harvemmalla se on pääasiallinen tai ainoa syy olla äänestämättä. Periaatteen takia äänestämättömät jakaantuvat siis kahteen alaryhmään. Toisilla on ”vankka” periaate ja he eivät edes harkitse äänestämistä. Toisilla (enemmistöllä) periaate on vähän löysempi, sillä he kuitenkin harkitsevat äänestämistä.

Jos jättää äänestämisen väliin ” periaatteen” takia, äänestämättäjättäminen on kannanotto. Ei haluta tukea mitään ehdokasta tai puoluetta,  koska niihin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti eikä niistä pidetä. Äänestämisen vaikutuksiin ei uskota, eikä äänestämistä pidetä kansalaisvelvollisuutena.  Tätä ryhmää dominoivat nuoret miehet, joista monella on melko vähäinen koulutus. Katso ikä- ja sukupuolijakauma alla olevasta kuviosta.

Kokonaiskuvan siitä kuinka monella periaate vaikuttaa äänestämättömyyteen saadaan yhdistämällä periaatteen vahvuus (oman kuvauksen mukaan) ja se harkitseeko äänestämistä. Tällä tavalla analysoituna voidaan todeta että noin 17 prosenttia äänestämättäjättäneistä jättää äänestämisen väliin periaatteen vuoksi. Alla  oleva kuvio  havainnollistaa  miten äänestämättömyysperiaate vaikuttaa äänestämisen todennäköisyyteen eli minkä suuruisia äänestämättäjättäneiden ryhmät ovat tällä tavalla luokiteltuna.

Mitä vähemmän uskoo äänestämisen vaikutuksiin, sitä todennäköisemmin äänestää Perussuomalaisia

Vaalimuusantutkimustietopankissa on tuloksia äänestäjien käyttäytymisestä kahdeksasta eri vaalista. Tutkimuksissa on muun muassa selvitelty äänestämisen motiiveja, puoluevalinnan ja ehdokasvalinnan perusteita sekä yleistä suhtautumista äänestämiseen. On kiinnostava havainto, että sillä miten suhtautuu äänestämiseen ja kuinka paljon uskoo sen vaikutuksiin, on vaikutusta siihen mitä puoluetta äänestää.

Äänestämisen vaikutuksia on vaikea hahmottaa. Jos ajattelee yksittäistä ääntä, on sillä harvoin merkitystä siihen kuka tulee valituksi tai millaisia asioita valitut pitävät tärkeinä. Toki sekin on mahdollista, että yksittäinen ääni ratkaisee enemmistön eduskunnassa tai presidentiksi valitsemisen. Koska kuitenkin yksittäiset äänet lasketaan yhteen, on massalla toki vaikutusta siihen ketä tulee valituksi ja millaisia viestejä äänestäjät lähettävät valinnoillaan päättäjille. Osa ihmisistä ajattelee kuitenkin, ettei ole väliä ketä tulee valituksi (koska kaikki poliitikot ovat samanlaisia) ja ettei poliitikot kuuntele massankaan mielipiteitä. On siis aika henkilökohtainen ja moniulotteinen asia uskooko äänestämisenvaikutuksiin. Kyselyissä tätä on mitattu väittämällä ”Äänestämällä voi vaikuttaa asioihin” ja pyydetty ihmisiä arvioimaan ovatko he täysin/melko samaa tai täysin/melko eri mieltä väitteen kanssa. Tällä tavalla saadaan numeerinen skaalamuuttuja.

On erittäin kiinnostavaa, että usko äänestämisen vaikutuksiin vaikuttaa myös siihen mitä puoluetta äänestää. Puoluevalintaa on mitattu niinikään skaalamuuttujalla eli: En varmasti äänestä ko. puoluetta, en luultavasti äänestä, en osaa sanoa, harkitsen vähän, harkitsen paljon, äänestin jo (ennakkoäänestysaikana tehdyt kyselyt).  Mitä enemmän uskoo äänestämisen vaikutuksiin, sitä todennäköisemmin äänestää Kokoomusta (korrelaatio 0.17**) tai Vihreitä (0.12**). Mitä vähemmän uskoo äänestämisen vaikutuksiin, sitä todennäköisemmin äänestää perussuomalaisia (-0.13**).   Muut korrelaatiot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

Perussuomalaisten kohdalla tuo riippuvuus käy hyvin selvästi ilmi alla olevasta kuviosta.  Kärjistäen jos ei usko äänestämisen vaikutuksiin, äänestää Perussuomalaisia ja jos taas uskoo äänestää jotain muuta puoluetta. Mitä enemmän uskoo, eitä todennäköisemmin äänestää Kokoomusta tai Vihreitä.