Vaalikoneiden merkitys äänestäjien
päätöksenteossa
Vaalikoneiden tulokset vaikuttavat
äänestäjien päätöksentekoon merkittävästi. Eurovaalien 2014 äänestäjistä 60%
oli sitä mieltä, että vaalikoneiden tulokset vaikuttivat heidän
puoluevalintaansa ja 53% sanoi niiden vaikuttaneen ehdokasvalintaan.
Enimmäkseen vaikutus oli lievä, puoluevalinnassa lähinnä kantaa vahvistava ja
ehdokasvalinnassa vaalikoneilla oli joko vahvistava rooli tai harkintalistan
muodostamisen rooli. Oli tosin sellaisiakin äänestäjiä, joilla vaalikoneet
”vaikuttivat paljon” puoluevalintaan (19%) ja ehdokasvalintaan (19%).
Vaalikoneet päätöksentekometodina
Äänestäjät käyttävät vaalikoneita paljon. Äänestäjistä
73% sanoo käyttäneensä vaalikonetta päätöksenteon apuna jossain vaaleissa ja
Eurovaaleissa äänestäneistä 41% käytti vaalikonetta. Varsinaisena
päätöksentekosysteeminä vaalikonetta käytti 20% äänestäjistä. Myös
ei-äänestäjistä 20% sanoi, että äänestäisi vaalikoneen tuloksen perusteella,
jos äänestäisi eurovaaleissa. Muita tapoja oli huolellinen harkinta-systeemi ja
monenlaiset päätöksentekoa helpottavat heuristiikat. Puhtaasti intuitiivisesti
sanoo äänestävänsä 7% ja 6% sanoo tyytyvänsä ensimmäiseen riittävän hyvään
ehdokkaaseen. Alla oleva kuvio kokoaa yhteen äänestäjien käyttämiä päätöksentekosysteemeitä
eurovaaleissa 2014. Äänestäjien päätöksentekosysteemeistä tarkempia
tutkimustuloksia 16.4 julkaistavassa postauksessa.
Kuinka monessa vaalikoneessa ehdokkaan
kannattaa olla mukana
Koska vaalikoneet vaikuttavat äänestäjien
päätöksiin merkittävästi, mitä useammassa vaalikoneessa on mukana, sitä
paremmiksi valituksi tulemisen mahdollisuudetkin tulevat. Tein vuonna 2008
analyysin[i]
Keravalaisten kunnallisvaaliehdokkaiden osallistumisesta vaalikoneisiin.
Analyysi oli pienimuotoinen, eikä siinä
ole otettu lainkaan kantaa siihen miten ehdokkaat tai äänestäjät olivat
vastanneet vaalikoneisiin. Ehdokkaiden kohdalla oltiin vain kiinnostuneita
siitä olivatko he vastanneet vaalikoneisiin ja kuinka moneen. Tulosten mukaan
valtuustoon pääsyyn vaikutti selvästi se oliko ehdokas osallistunut
vaalikoneisiin ja kuinka moneen vaalikoneeseen hän oli osallistunut. Mitä
useampaan koneeseen vastaa sen paremmat mahdollisuudet päästä läpi.
Uusista valtuutetuista jokainen oli vastannut
vaalikoneisiin. Näyttää siltä, että uuden henkilön on hyvin vaikeaa päästä
valtuustoon, jollei käytä vaalikonetta. Uudelleen valituista kaksi henkilöä (6%) ei ollut vaalikoneita käyttänyt.
Käytettyjen vaalikoneiden lukumäärä on selkeästi linjassa valtuustoon pääsyn
kanssa. Valtuustoon päässeistä yli puolet oli vastannut vähintään neljään
koneeseen. Tutkimuksessa oli mukana kaikki löydetyt alueelliset vaalikoneet,
eli Keski-Uusimaan, Helsingin Sanomien, Ylen, MTV3:n ja Irc Gallerian. Sillä
mihin vaalikoneeseen oli vastannut ei näyttänyt olevan suurta merkitystä.
Vaalikoneilla taktikointi
Olisi kiva ajatella, että vaalikoneiden
laatijat pyrkivät laatimaan mahdollisimman puolueettomat kysymykset ja
ehdokkaat vastaavat vaalikoneisiin puhtaasti omatuntonsa mukaan. Jolloin
vaalikoneen antama tulos vastaa äänestäjän arvoja mahdollisimman tarkasti.
Valitettavasti asia ei ole ihan näin idealistinen. Sekä vaalikoneiden laatijat
että ehdokkaat saattavat taktikoida kysymysten laadinnassa ja vastauksissaan. Kysymysten
laatiminen on aina subjektiivista, vähintään niissä valitaan teemat, joista
keskustellaan ja joiden perusteella kone antaa ehdotuksensa. Osa vaalikoneiden
kysymyksistä vaikuttaa tahallaan johdattelevilta ja osa johdattelee
tahattomasti. Osa kysymyksistä on varmaan vahingossa on moniselitteisiä ”Omistusasumisesta saatavaa hyötyä
verrattuna vuokra-asumiseen tulee verottaa” (MTV3). Joihinkin kysymyksiin
oletetaan äänestäjällä olevan hyvät taustatiedot, jotkut kysymykset ovat
naiveja. Osa kysymyksistä on täysin irrelevantteja, esimerkiksi ”Ovatko kissat koiria fiksumpia eläimiä”
(Ilta-Sanomat). Vähän sääliksi käy ehdokkaita, jotka näihin kysymyksiin
vastailevat. Ottaen huomioon vaalikoneiden suuren merkityksen äänestäjien
päätöksenteossa on sääli, että osa kysymysten laatijoista tuntuu huonoilla ja
johdattelevilla kysymyksillään pilkkaavan ehdokkaita, äänestäjien älykkyyttä ja
demokratiaa.
Ehdokkaiden ei ole ihan yksinkertaista
vastata vaalikoneiden kysymyksiin. He luultavasti pohtivat kysymyksiä monelta
eri kannalta: omat arvot, puolueen arvot ja äänestäjien arvot. Helsingin
yliopiston tekemän kyselyn (2007)[1]
mukaan kansanedustajaehdokkaat
vastaavat harvoin suoraan vaalikoneiden kysymyksiin. He etsivät tietoja
puolueohjelmasta ja muista lähteitä. Kolmasosa ehdokkaista myönsi vastanneensa
kysymyksiin kohdentaen vastauksensa jollekin tietylle äänestäjäryhmälle. Taktikoiminen vaalikoneissa ei ole ihan helppoa, edes sellaiselle
”Olen ihan mitä halutaan”- ehdokkaalle, koska äänestäjien tahtotila ei välttämättä
ole selvillä. Vaikka vastaisikin pelkästään omien arvojen mukaan, ei silti ole
aina ihan yksiselitteistä onko ”täysin” vai ”melkein” samaa mieltä väittämän
kanssa. Jotkut kysymykset yksinkertaistavat asioita liikaa ja niihin on lähes
mahdotonta vastata. Ehdokkaille vaalikoneisiin vastaaminen on aina riski, mutta
suurempi riski tuntuu olevan, ettei niihin vastaa. Pitäneekin tarkistaa kuinka
moni ehdokas on viitsinyt vastata kaikkiin kahteenkymmeneen valtakunnalliseen
koneeseen…
[1] Vähämaa, Miika (2008): ” Vaalikoneiden suuri merkitys on ehdokkaille vielä uusi asia”, Helsingin Sanomat, Vieraskynä-palsta 16.10.2008.
[i] Willman-Iivarinen (2008): ”Pieni analyysi
vaalikoneiden ja ehdokkaiden lukumäärän merkityksestä Keravan valtuustoon pääsyssä
2008”, lehdistötiedote, juttu Keski-Uusimaassa
Huom. Blogia on päivitetty 1.11.2024 vaihtamalla alussa oleva kuva tekoälyn tekemään Vaalikone-kuvaan.
Kommentit
Lähetä kommentti