keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Suurimmalle osalle äänestäjistä äänestäminen on tapa ja sukuperinne

Suurimmalla osalla äänestäjistä päätös äänestää vaaleissa on syntynyt jo paljon ennen ehdokaslistojen julkistamista. Päätös äänestää on monelle niin itsestään selvä, ettei sitä edes tietoisesti huomaa tehneensä. Vaalimuusan tekemien vaalitutkimusten mukaan jopa 89% äänestäjistä sanoi, että heillä on tapana äänestää vaaleissa. Loput 11% äänestäjistä pohtivat joka kerta uudelleen äänestääkö vai ei. Niistä, jotka eivät äänestäneet noin puolet kertoi harkinneensa äänestämistä. 





Äänestyshistoria (onko äänestänyt edellisissä vaaleissa vai ei) korreloi selvästi äänestysaikeiden kanssa. Vuoden 2010 europarlamenttivaaleissa äänestäminen korreloi sen kanssa aikooko äänestään vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa (0.63**). Myös se, että äänesti europarlamenttivaaleissa 2014 korreloi sen kanssa, että aikoo äänestää vuoden 2015 eduskuntavaaleissa (0.46**). 

Aika monelle äänestäminen on sukuperinne. Jos äänestämiseen tottuu jo lapsuudenkodissa on tapa lujassa. Vastaajista 67% sanoi, että heidän äänestyspäätökseensä vaikutti se, että äänestäminen on sukuperinne. 





Äänestäminen tapana on tyypillistä kaikille yli 20-vuotiaille äänestäjille, vaikkakin voimakkainta se on yli 60-vuotiailla. Tämä on ymmärrettävää, sillä tapa on heillä jatkunut pisimpään, eikä myöskään ole ihme, etteivät alle 20-vuotiaat vielä koe äänestämistä tavakseen (eiköhän moni äänestänyt ensimmäisissä vaaleissaan). Korrelaatio äänestäjän iän ja äänestämisen kokemisena tapana välillä on 0.15**. Myös sukuperinteen vaikutus voimistuu äänestäjän iän myötä, sillä korrelaatio niiden välillä on 0.23**.


Katso lisätietoja tutkimuksesta Vaalimuusan sivuilta. 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti