maanantai 3. huhtikuuta 2017

Ehdokkaan valitseminen on monelle vaikeaa

Ihmiset äänestävät aktiivisesti, vaikka äänestyspäätöksen tekeminen ei ole mitenkään kovin helppoa. Varsinaisia päätöksiä on kolme eli sen päättäminen äänestääkö vaiko ei (monelle itsestäänselvyys suuntaan tai toiseen), seuraavat valinnat on puolueen ja ehdokkaan valitseminen. Puoluevalintakin on osalle itsestäänselvyys, mutta ei läheskään kaikille sillä Vaalimuusan tietopankin[1] mukaan vain 43% sanoi äänestävänsä yleensä aina samaa puoluetta. Ehdokasvalinta sen sijaan on hankalaa suurelle osalle äänestäjistä. Nimittäin 55% äänestäjistä sanoi ehdokasvalinnan olevan hankalaa:





Ehdokasvalinta on hankalaa etenkin naisille ja nuoremmille ihmisille:



Mitä hankalampi on ehdokasta valita sitä suuremmalta tuntuvat ovat kaikki äänestämisestä koetut kustannukset (ajankäyttö, vaivannäkö, päätöksenteon tuska). Äänestäjät pelkäävät äänensä menevän hukkaan ja katuvansa valintaansa, jos ehdokkaan valinta on erityisen hankalaa:





Ei lienekään yllättävää, että mitä vaikeammalta ehdokkaan valitseminen tuntuu sitä todennäköisemmin ei äänestä. Kuviosta näkee selvästi, että ehdokkaan valitsemisen vaikeus korreloi selvästi äänestämisen todennäköisyyden kanssa. Korrelaatio on 0.14**, mikä on tilastollisesti merkitsevä. Kuviossa kiinnittää huomiota se, että ne jotka eivät varmasti äänestä ovat sitä mieltä, ettei ehdokasvalinta ole kovin vaikeaa. Tämä on luonnollista, sillä jos joka tapauksessa ei aio äänestää, ei tuo valitsemisen tuskakaan paljoa paina.



Ehdokkaan valitsemista helpottavat vaalikoneet ja vaalimainonta suuresti. Vaikka ne siis tällä tavoin lisäävät äänestäjien määrää ja poliittista aktiivisuutta, on molemmissa omia ongelmiaan demokratian kannalta, mutta niistä myöhemmin lisää.






[1] Vaalimuusan tietopankissa ovat nettikyselyt Eurovaalitutkimus 2014 ja Eduskuntavaalitutkimus 2015. Tutkimuksiin vastasi yhteensä 889 vastaajaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti