Ihmiset äänestävät aktiivisesti, vaikka äänestyspäätöksen tekeminen ei ole mitenkään kovin helppoa. Varsinaisia päätöksiä on kolme eli sen päättäminen äänestääkö vaiko ei (monelle itsestäänselvyys suuntaan tai toiseen), seuraavat valinnat on puolueen ja ehdokkaan valitseminen. Puoluevalintakin on osalle itsestäänselvyys, mutta ei läheskään kaikille sillä Vaalimuusan tietopankin[1] mukaan vain 43% sanoi äänestävänsä yleensä aina samaa puoluetta. Ehdokasvalinta sen sijaan on hankalaa suurelle osalle äänestäjistä. Nimittäin 55% äänestäjistä sanoi ehdokasvalinnan olevan hankalaa:
Ehdokasvalinta on hankalaa etenkin naisille ja nuoremmille
ihmisille:
Mitä hankalampi on ehdokasta valita sitä suuremmalta
tuntuvat ovat kaikki äänestämisestä koetut kustannukset (ajankäyttö,
vaivannäkö, päätöksenteon tuska). Äänestäjät pelkäävät äänensä menevän hukkaan
ja katuvansa valintaansa, jos ehdokkaan valinta on erityisen hankalaa:
Ei lienekään yllättävää, että mitä vaikeammalta ehdokkaan
valitseminen tuntuu sitä todennäköisemmin ei äänestä. Kuviosta näkee selvästi,
että ehdokkaan valitsemisen vaikeus korreloi selvästi äänestämisen
todennäköisyyden kanssa. Korrelaatio on 0.14**, mikä on tilastollisesti
merkitsevä. Kuviossa kiinnittää huomiota se, että ne jotka eivät varmasti
äänestä ovat sitä mieltä, ettei ehdokasvalinta ole kovin vaikeaa. Tämä on
luonnollista, sillä jos joka tapauksessa ei aio äänestää, ei tuo valitsemisen
tuskakaan paljoa paina.
Ehdokkaan valitsemista helpottavat vaalikoneet ja
vaalimainonta suuresti. Vaikka ne siis tällä tavoin lisäävät äänestäjien määrää
ja poliittista aktiivisuutta, on molemmissa omia ongelmiaan demokratian
kannalta, mutta niistä myöhemmin lisää.
Huom. Blogia on päivitetty 11.1.2024 lisäämällä alkuun tekoälyn luoma kuva.
[1]
Vaalimuusan tietopankissa ovat nettikyselyt Eurovaalitutkimus 2014 ja
Eduskuntavaalitutkimus 2015. Tutkimuksiin vastasi yhteensä 889 vastaajaa.
Kommentit
Lähetä kommentti