sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Periaatteena äänestämättömyys – mistä oikein on kyse?

Olet ehkä kuullut jonkun sanovan,  ettei äänestä periaatteesta. Selvittelin Vaalimuusan tutkimustietopankista mistä oikein on kyse. Äänestämättömyystutkimuksissa neljistä viime vaaleista selvitettiin syitä sille, miksi ei aio äänestää, harkitseeko äänestämistä ja miten yleensä suhtautuu politiikkaan ja äänestämiseen.

Aika monelle vaaleissa äänestämisen väliin jättävälle äänestämättömyys on jonkinasteinen periaate (katso alla oleva kuvio). Jatkossa tarkastellaan tarkemmin tuota 47%:n ryhmää, joilla periaate vaikuttaa äänestämättömyyteen.



Kuten yllä olevasta kuviostakin näkee, vain osalla ”periaate” vaikuttaa paljon äänestämättömyyteen. Vielä harvemmalla se on pääasiallinen tai ainoa syy olla äänestämättä. Periaatteen takia äänestämättömät jakaantuvat siis kahteen alaryhmään. Toisilla on ”vankka” periaate ja he eivät edes harkitse äänestämistä. Toisilla (enemmistöllä) periaate on vähän löysempi, sillä he kuitenkin harkitsevat äänestämistä.


Jos jättää äänestämisen väliin ” periaatteen” takia, äänestämättäjättäminen on kannanotto. Ei haluta tukea mitään ehdokasta tai puoluetta,  koska niihin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti eikä niistä pidetä. Äänestämisen vaikutuksiin ei uskota, eikä äänestämistä pidetä kansalaisvelvollisuutena.  Tätä ryhmää dominoivat nuoret miehet, joista monella on melko vähäinen koulutus. Katso ikä- ja sukupuolijakauma alla olevasta kuviosta.



Kokonaiskuvan siitä kuinka monella periaate vaikuttaa äänestämättömyyteen saadaan yhdistämällä periaatteen vahvuus (oman kuvauksen mukaan) ja se harkitseeko äänestämistä. Tällä tavalla analysoituna voidaan todeta että noin 17 prosenttia äänestämättäjättäneistä jättää äänestämisen väliin periaatteen vuoksi. Alla  oleva kuvio  havainnollistaa  miten äänestämättömyysperiaate vaikuttaa äänestämisen todennäköisyyteen eli minkä suuruisia äänestämättäjättäneiden ryhmät ovat tällä tavalla luokiteltuna.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti