Tänään saatiin ääntenlaskenta päätökseen ja voitiin todeta Donald Trumpin voittaneen Kamala Harrisin presidentin vaaleissa. Trumpin valintaan liittyy monenlaisia uhkakuvia, joista monet maailmanlaajuisia. Holtittoman ja vaikeasti ennakoitavan johtajan valinta maailman vaikutusvaltaisimman maan johtoon, ei ole pikkujuttu.
Edellisellä Trumpin kaudella yhteistyö erilaisten kumppanien kanssa väheni; Yhdysvallat vetäytyi Pariisin ilmastosopimuksesta, Maailman terveysjärjestöstä, YK:n ihmisoikeusneuvostosta ja Iranin ydinsopimuksesta. Lisäksi Naton arvovalta laski. Yhdysvaltojen vetäytyminen kansainvälisistä järjestöistä heikensi Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa maailmassa. Kiina täytti rivakasti syntyneen tyhjiön vahvistamalla omaa globaalia asemaansa ja laajentamalla vaikutusvaltaansa erityisesti alueilla, joilla Yhdysvallat perinteisesti oli ollut aktiivinen.
Esimerkiksi Yhdysvaltojen vetäydyttyä WHO:sta Kiina lisäsi omaa taloudellista panostustaan järjestöön ja vahvisti asemaansa siellä. Kun Yhdysvallat vetäytyi Pariisin ilmastosopimuksesta, Kiina otti tilaisuudesta vaarin ja ilmoitti tavoitteekseen ilmastonmuutoksen torjumisen johtavana maana. Vaikka Kiinan toimet eivät aina ole täyttäneet kaikkia odotuksia, se kuitenkin näyttäytyi vastuullisena toimijana Trumpin johtaman Yhdysvaltojen rinnalla. Presidentti Biden liitti Yhdysvallat takaisin Pariisin ilmastosopimukseen ja WHO:hon. Mutta on odotettavissa, että Yhdysvaltojen palaaminen maailmanpolitiikan näyttämölle vastuulliseksi toimijaksi jääkin lyhytaikaiseksi. Tällä on suuria vaikutuksia myös Euroopan talouteen ja turvallisuuteen.
Trumpin edellisellä presidenttikaudella suomalainen media (seuraan lähinnä YLEä ja Helsingin Sanomia) kohteli Trumpia silkkihansikkain, juurikaan kyseenalaistamatta hänen lausuntojaan tai arvojaan. Brittiläinen lehdistö ei noudattanut tätä linjaa, vaan kertoi reippaasti, että Trumpin väitteet siitä tai tuosta ei pidä paikkaansa. Kirjoitin YLElle palautetta moneen kertaan uutisoinnista. Miten siis nyt uutisoidaan?
Uutisotsikot meillä
(uutisotsikot poimittu pääjutuista 6.11.2024, kello 13.00-15.00 välillä)
Yle esittää tällaisen suhteellisen positiivisen uutisen:
Otsikko kuvastaa uskoa parempaan tulevaisuuteen Yhdysvaltojen osalta. Tässä ei huomioida sitä miten kahtiajakautunut maa on, miten Trump ei edes pyri yhdistämään kansaa ja millaisia taloutta heikentäviä vaalilupauksia Trump on tehnyt yms. Ei vaikuta millään mittarilla todennäköiseltä, että Yhdysvalloille olisi alkamassa ”kultainen aikakausi”. Lisäämällä otsikkoon vaikkapa sanan ”Trump uhoaa” tai ”Trump väittää”, olisi pelastettu paljon.
Myös Helsingin sanomat on lähtenyt postiviiselle linjalle:
Tämä kuvastaa suomalaista sisun ideaalia ja rakentaa Trumpista jotenkin ihanteellisen kuvan. Kun taistelee sitkeästi, niin selviytyy. Entäs ne seuraukset, Helsingin Sanomat?
Kaleva on sentään nostanut myös ongelmia otsikkoon:
Olen tähän tyytyväinen, puhutaan vaikutuksista, eikä ihastella henkilöä tai upeaa tulevaisuutta. Myös Turun Sanomat pohtii vaikutuksia otsikolla ”TS seuraa USAN:n presidentinvaalia: näin maailma reagoi Trumpin puheeseen”. Tosin tämä typistyy melko kevyeeseen analyysiin siitä mitä Macron ja Schultz ja pörssit ovat mieltä. Mutta ei silti hehkuteta mitää omituista.
Aamulehti on näistä viidestä kotimaisesta mielestäni ehdottomasti paras:
Tässä käydään läpi sitä mitä kaikkea hullua Trump on uhonnut ja millaisia uhkakuvia niistä lupauksista voitaisiin maailailla. Kiitos Aamulehti, tämä otsikointi on juuri se mitä kaipasin.
Uutisotsikot maailmalla
Yhdysvalloissa New York Times korostaa kampanjan synkkyyttä ja voiton hämmästyttävyyttä:
”Trump ryntää takaisin” jutussa hämmästellään voittoa ja synkkää kampanjaa. New York Timesin kriittinen suhtautuminen Trumpiin heijastaa lehden liberaalia linjaa ja sen huolta Trumpin vaikutuksesta demokratiaan sekä yhteiskunnalliseen ilmapiiriin.
Naapurimaassamme Ruotsissa Svenska Dagbladet lähtee pohtimaan mitä nyt tapahtuu:
"Mitä Trump aikoo tehdä ensimmäisenä päivänä: Prioriteetit" jutussa pohditaan Ukrainan sotaa ja tuontitulleja. Svenska Dagbladet pohtii pragmaattisesti, mitä Trumpin toimenpiteet merkitsevät.
Norjassa Aftenposten on kriittinen:
"Tätä Trump on luvannut tehdä. Voimme vain toivoa, että hän valehteli." – juttu suhtautuu hyvin kriittisesti vaalilupauksiin ja tulevaisuuteen. Aftenpostenin uutinen heijastelee maan yleistä varautuneisuutta ja halua säilyttää vakaus Euroopassa. Norja on perinteisesti pyrkinyt edistämään rauhaa ja kansainvälistä vakautta, joten Trumpin aggressiivinen retoriikka voi olla erityisen huolestuttavaa.
Eteläinen naapurimme Eesti Päevaleht:
Saksassa arvostettu laatulehti Die Zeit ei jätä mitään epäselvää:
"Nyt hän voi tehdä, mitä haluaa" – jutussa viitataan diktaattorimaisiin otteisiin ja puheisiin. Jutussa pohditaan miten ulkopolitiikka muuttuu Israelin, Ukrainan ja Kiinan osalta. "Hänen paluunsa muuttaa kaiken ulkopolitiikassa." Saksassa vierastetaan historiallisista syistä erityisen paljon diktaattorimaisia otteita. Samasta syystä Saksassa moni suhtautuu hyvin varovaisesti populistisiin johtajiin. Saksa on korostanut vakauden ja yhteistyön merkitystä Euroopan turvallisuudelle, ja Trumpin valinta uhkaa näitä arvoja.
Ranskassa Le Monde totesi vain yksikantaan, että Trump on valittu presidentiksi. Vasemmalle kallellaan oleva Libération otti reippaammin kantaa:
"Kertomus - Donald Trump palaa Valkoiseen taloon: uuden, ilman rajoitteita toimivan presidenttikauden uhka". Jutussa ollaan huolissaan Trumpin toisesta kaudesta ja alaotsikko on reippaasti kantaaottava: "Harhainen, valehteleva, muukalaisvihamielinen, autoritaarinen: Yhdysvaltojen vanhin valittu presidentti on pysynyt samana kuin vuonna 2016 tai 2020. Mutta vielä pahempana: hän on saanut republikaanipuolueen alistumaan ja heikentänyt institutionaalisia vastavoimia." Libérationin suorasukainen arvio Trumpista peilaa lehden vasemmistolaista ja kantaaottavaa linjaa. Ranskassa Trumpin tyyli ja arvomaailma herättävät voimakasta kritiikkiä, ja erityisesti liberaalimpi media suhtautuu hänen toiseen kauteensa erittäin kriittisesti.
Brittilehdet ovat tylsiä. BBC toteaa: “Donald Trump sweeps to victory in historic comeback”. Myös
Guardianin pääotsikko on aika tylsä:
Jutussa sentään vähän hämmästellään uudelleenvalintaa. Ihmettelen Brittien vaisuutta, sillä yleensä ne ovat aika kärkkäitä.
Yhteenveto
Donald Trumpin paluu Valkoiseen taloon herätti maailmalla vahvoja reaktioita, mutta suomalaisten medioiden uutisointi on selvästi sävyltään varovaisempaa kuin monissa muissa länsimaissa. Siinä missä esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Norjassa lehdistö käsittelee Trumpin voittoa hyvin kriittisesti ja nostaa esiin vaalilupausten riskit, suomalaisessa uutisoinnissa, erityisesti Yleisradion ja Helsingin Sanomien kohdalla, näkyy pehmeämpi linja. Poikkeuksena mainittakoon Aamulehti ja Kaleva, joilla oli rehellisempi lähestymistapa.
Tämä ilmiö herättää kysymyksen siitä, miksi suomalainen media suhtautuu Trumpiin neutraalimmin ja jopa antaa hänen vaalilupauksistaan toiveikkaamman kuvan, vaikka hänen presidenttikautensa tapahtumat ovat vielä tuoreessa muistissa. Voidaan myös pohtia, miksi suomalaisten medioiden otsikoissa ei korosteta samalla tavalla Trumpin voiton tuomia riskejä demokratialle, kansainväliselle turvallisuudelle tai taloudelle kuin monissa Euroopan lehdissä. Tällainen lähestymistapa voi antaa suomalaiselle yleisölle vaillinaisen kuvan siitä, millainen globaali riski Trumpin paluu valtaan voi olla.
ps. Jutun julkaisemisen jälkeen Ylen on tehnyt uuden jutun otsikolla ”Näin Trumpin valinta vaikuttaa Suomen turvallisuuteen”. Kiitos, se oli hyvin kirjoitettu.
Kommentit
Lähetä kommentti