Ehdokkaan valintaan vaikuttavat asiat

Ehdokkaan arvot ja puoluekanta

Kaikkein eniten ehdokasvalintaan vaikuttaa ehdokkaan puoluekanta ja arvot (94%). Tämä onkin loogista, koska ääni menee aina myös puolueelle ja politiikassa on pitkälti kyse juuri arvoista. On toki loogista myös äänestää ehdokasta, joka ajaa äänestäjän omia etuja (74%). Yllättävän paljon valintaan vaikuttaa myös valituksi tulemisen todennäköisyys (89%). Ihmiset haluavat olla voittajan puolella, eivätkä he halua, että heidän äänensä menee hukkaan. 

Ehdokkaan brändi

Ehdokkaan brändi tarkoittaa sitä mielikuvaa mikä äänestäjillä on ehdokkaasta. Jokaisella ehdokkaalla on jokin brändi. Äänestäjät muodostavat mielikuvan ehdokkaasta vähintäänkin puoluekannan, sukupuolen, ulkonäön, iän ja ammatin mukaan. Lisäksi brändiin vaikuttaa esiintyminen julkisuudessa, aiemmat ansiot ja mielipiteet, vaalimainonta ja puolueen suosio. On melko idealistista ajatella, että ehdokkaiden brändi (mitä äänestäjät heistä ja heidän arvoistaan ajattelevat) ja todelliset arvot ja ajatukset vastaisivat aina toisiaan. Ehdokkaat todennäköisesti valitsevat tarkkaan mitä puolia itsestään ja omista arvoistaan he haluavat esitellä äänestäjille. Kyse ei varsinaisesti ole valheellisuudesta vaan esimerkiksi siitä, ettei vaali-ilmoitukseen mahdu montaa asiaa ja ehdokas joutuu valitsemaan itselleen tärkeimmät (tai äänestäjilleen tärkeimmät) arvot.

Joistain ehdokkaista minulle on syntynyt vaikutelma, ettei heillä ole kovin tarkkoja mielipiteitä asioista ja he ovat ihan sitä mieltä mitä äänestäjät haluavat. Itselleni syntyy aina hieman ristiriitainen tunne, kun ehdokkaat sanovat että on tärkeää kuunnella äänestäjiä. Toki tämä on tärkeää, että tietää ketä ja mitä edustaa, jos tulee valituksi. Mutta toisaalta en itse haluaisi äänestää ehdokasta, joka sopeuttaa arvonsa siihen mitä potentiaalisten äänestäjien enemmistö haluaa.

Ehdokkaan ominaisuudet ja kongruenssi

Ehdokkaan taidoilla ja kokemuksella on merkitystä (71%). Ulkoisilla seikoilla on myös paljon merkitystä, kuten jo aiemmassa blogissa on keskusteltu. Miellyttävyys vaikuttaa 

ja samoin sukupuoli, ikä ja ulkonäkö.

Osalle äänestäjistä on puolueen tai ehdokkaan äänestäjäkunta kriittinen tekijä. Äänestämällä tiettyä ehdokasta tai puoluetta kuuluu tämän äänestäjänkuntaan ihan riippumatta siitä kertooko äänestyspäätöksestään ikinä kenellekään. Samalla tavalla kuin kulutusvalintamme, myös äänestysvalintamme tulevat osaksi identiteettiämme, osaksi sitä kugvaa mkä meillä on itsestämme. Ehdokkaan tai puolueen äänestäjäkunta voi olla houkutteleva tai luotaantyöntävä. Esimerkiksi joku saattaa haluta kuulua Alexander Stubbin ryhmään (äänestäjäkuntaan) ja samalla ”lainata” Stubbilta tiettyjä ominaisuuksia itseensä. Stubb on urheilullinen, komea, kansainvälisesti menestynyt ja sanavalmis. Toisaalta jotkut ihmiset eivät halua äänestää häntä juuri näiden ominaisuuksien vuoksi, koska hän saattaa olla liian erilainen äänestäjästä itsestään. Fred Cutler (2002)[i] on todennut, että juuri samankaltaisuus ehdokkaan tai puolueen johtajan kanssa saattaa vaikuttaa valintaan, erityisesti silloin, kun muuten ei osaa päätöstä tehdä. Myös Shayo & Harel (2012) [ii] sanovat, että ihmisille on tärkeää, että heidän valintansa ovat yhteensopivia heidän oman identiteettinsä kanssa. Tätä ilmiötä sanotaan kongruenssiksi.

Esiintyminen julkisuudessa ja vaalimainonta

Krebbsin (1998)[iii] tutkimuksen mukaan ehdokkaan äänimäärä riippuu siitä onko puolue hallitusvastuussa, vaalimainontaan käytetystä rahamäärästä ja puolueen kannatuksesta. Epäilemättä nämä vaikuttavat äänimääriin, lisäksi äänimääriin vaikuttavat ehdokkaan esiintyminen julkisuudessa (44%) ja vaalimainonta (28%). Arvelen vaalimainonnan olevan todellisuudessa huomattavasti suurempaa, koska ilman vaalimainontaa meillä olisi hyvin vähän informaatiota ehdokkaista. Alla oleva kuvio kokoaa ehdokkaan valintaan vaikuttavat asiat:

 PS. Vaalimuusan nettisivuilta löydät tietoa tehdyistä tutkimuksista ja tutkimustuloksia esitellään tässä Vaalimuusa-blogissa sekä Youtubessa Vaalimuusan kanavalla. 

---

[i] Cutler, Fred (2002): “The Simplest Shortcut of All: Sociodemographic Characteristics and Electoral Choice”, Journal of Politics May2002, Vol. 64 Issue 2, p466

[ii] Shayo, Moses & Harel, Alon (2012): “Non-consequentialist voting”, Journal of Economic Behavior & Organization ,81(1),p.299-313, Jan 2012

[iii] Krebs, Timothy B. "The determinants of candidates' vote share and the advantages of incumbency in city council elections." American Journal of Political Science (1998): 921-935.