(Kuvan on ottanut Stuart Miles at freedigitalphotos.net)
Vaalimainontapalapelin kokoaminen ei ole ehdokkaille ihan helppoa. Ehdokas joutuu valitsemaan viestinsä ja sen miten ja missä tätä viestiä tuo julki. Jo pelkästään vaalimainonnan välineiden valinta on mutkikasta. Perinteisissä medioissa mainostaminen maksaa paljon, mutta toisaalta tavoittaa edelleen paljon ihmisiä. Perinteinen vaalimainonta on myös tehokasta, Miration Eurovaalitutkimuksen 2014 mukaan 45% vastaajista sanoi, että vaalimainonta vaikutti heidän puolue ja ehdokasvalintaansa. Ottaen huomioon, että mainonta vaikuttaa myös alitajuisesti, ilman että ihminen tiedostaa sitä, vaikutus on huomattavasti suurempi. Perinteisessä mainonnassa on sekin hyvä puoli, että se on melko hyvin ehdokkaan hallinnassa. Perinteistä vaalimainontaa on tapahtumamarkkinointi, ulkomainonta, suoramainonta, sanomalehtimainonta, aikakauslehtimainonta, televisiomainonta, radiomainonta ja bannerimainonta netissä. Vaalimainonnan keinoja on listattu alla olevassa kuviossa.
Julkiseen keskusteluun voi päästä ilman rahaakin, jos on
jotain uutta tai yllättävää sanottavaa. Voimakas kannanotto, jonkun kritisointi
tai muu poikkeava toiminta voi ylittää uutiskynnyksen ja ehdokas saa ”ilmaista”
julkisuutta. Tämäntyyppinen julkisuus on tosia vaikeasti hallittavaa,
toimittajat voivat kaivaa asioista yllättäviä puolia esille ja sanomisia
voidaan yhdistellä ikävällä tavalla. Jos ehdokas on jo tarpeeksi kuuluisa
(ylittänyt tietyn kynnyksen) hän saattaa saada sanomalleen julkisuutta ilmankin
mitään erikoisia temppuja. Vastaajista 42% sanoi, että sanomalehtien
kirjoitukset ehdokkaista vaikuttivat heidän valintoihin Eurovaaleissa.
Sissimarkkinoinnin ympärillä kävi melkoinen kuhina joitain vuosia
sitten. Keino on edelleen hyvä, tarvitaan vain hyvä idea, paljon rohkeutta ja
oivaltava toteutus. Ideana on tehdä jotain niin poikkeuksellista, että ihmiset
jäävät ihmettelemään sitä, oivaltavat jotain hienoa, media kiinnostuu ja temppu
saa julkisuutta ja paljon ääniä. Googlaamalla löytyi pari vanhaa iskuja. Vuonna
2008 vihreät ”pesivät” Helsingin katuihin sloganeita (lue lisää). Ja vuonna 2011
perussuomalaisten ehdokas laittoi maahanmuuttovastaisia ”moskeijan rakennus” -
rakennustyömaakylttejä Helsinkiin (lue lisää).
Onnekkaimmat pääsevät vaalikeskusteluihin, joissa on
mahdollisuus tuoda omaa sanomaa esiin ja vakuuttaa äänestäjiä sekä puolueelle
että itselleen. Vaalikeskustelut ovat melko riskialttiita, koska siellä on myös
vastaehdokkaat paikalla ja hanakat toimittajat. Vaalikeskusteluiden hallinta on
vain vähän ehdokkaan omissa käsissä. Vaalikeskustelut ovat erittäin merkittäviä
äänestyspäätöksen kannalta, Eurovaaleissa niillä oli vaikutusta
äänestyspäätöksiin jopa 68%:lla äänestäjistä.
Ehdokkaan kannattaa vastata vaalikoneisiin, koska monet
ihmiset tekevät päätöksiään niiden perusteella.
Vaalikoneisiin vastaaminenkin on riskialtista, koska ei pysty
ennakoimaan missä asioissa profiloituu ja mitkä asiat ovat äänestäjille
tärkeitä. Vaikka vastaisi omatuntonsa mukaan kysymyksiin (eikä taktikoiden),
voi valinta ”täysin samaa mieltä” ja ”melko samaa mieltä” väittämien välillä
olla vaikea ja johtaa erilaiseen listaukseen koneen tuloksissa. Vaalikoneet
ovat kuitenkin tärkeitä vastaajille, vaalikoneet vaikuttivat
eurovaaliäänestäjistä 66%:iin.
Some on rahallisesti ilmaista, mutta vaatii jonkin verran
aikaa. Some on helpommin hallittavissa kuin ilmainen mediajulkisuus ainakin sen
osalta mitä itse julkaisee. Sitä mitä muut puhuvat ei tietenkään voi hallita. Somen
merkitys äänestyspäätöksiin viime eurovaaliessa: Ehdokkaiden blogit 30%,
ehdokkaiden kotisivut 25%, Facebook päivitykset 18% ja Twiittaukset 15%. Somen
merkitys lienee kasvamaan päin.
Mitä vaalimainonnan keinoja ehdokas siis valitsee? Lyhyesti
sanottuna keinojen valinta riippuu resursseista (raha ja aika), vaalimainonnan
tavoitteista, ideoista ja riskin sietokyvystä.
PS. Vaalimuusan nettisivuilta löydät tietoa tehdyistä tutkimuksista ja tutkimustuloksia esitellään tässä Vaalimuusa-blogissa sekä Youtubessa Vaalimuusan kanavalla.
PS. Vaalimuusan nettisivuilta löydät tietoa tehdyistä tutkimuksista ja tutkimustuloksia esitellään tässä Vaalimuusa-blogissa sekä Youtubessa Vaalimuusan kanavalla.
Kommentit
Lähetä kommentti