torstai 9. huhtikuuta 2015

Miten äänestäjä valitsee äänestämänsä puolueen

Suurimmalla osalla puoluevalinta kuvastaa arvoja ja tavoitteita


Äänestäjät valitsevat äänestämänsä puolueen enimmäkseen arvojen perusteella (93% eurovaalien äänestäjistä 2014). Myös puolueen kanta johonkin yksittäiseen tärkeään asiaan vaikutti valintaan 88%:lla eurovaaliäänestäjistä. Osa äänestäjistä ei ole niinkään kiinnostunut arvoista vaan haluaa äänestää puoluetta, joka ajaa heidän omia etujaan (88%). Nämä kaksi puolueen valintaperustetta ovat potentiaalisesti ristiriitaisia (katso esimerkiksi Suhonen (2011)[i], Achterberg (2006)[ii]), mutta näyttää siltä, etteivät äänestäjät käytännössä koe niiden välillä olevan ristiriitaa. Sekä arvot että oma etu olivat tärkeitä melkein kaikille äänestäjille. (katso alla olevaa kuviota)



Puoluevalinta on tapa ja osa omaa identiteettiä


Joillekin ihmisille puoluevalinta on muodostunut tavaksi tai perinteeksi, jota ei tarvitse erityisemmin miettiä. Puoluevalinta voi myös olla osa omaa identiteettiä (ns. Identifikaatiomalli Wiberg (2003)[i]). Tietyn puolueen äänestäminen tuo äänestäjälle sen hyödyn, että hän kuuluu puolueen äänestäjäkuntaan. Äänestäminen tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta vaikka ei koskaan kertoisikaan muille ketä äänesti. Puolueen äänestäminen voi olla osa identiteettiä ja äänestäjän imagoa, vaikka sitä ei koskaan paljastasi kenellekään. Puolueen äänestäminen ja sen puolesta jännittäminen on osa omaa traditiota. Puoluevalinta on tapa noin puolelle äänestäjistä ja sukuperinne se on noin kolmannekselle.

Puoluevalinnalla ilmaistaan omia mielipiteitä


Vaikka puoluevalinta olisi tapa ja osa identiteettiä se ei toki tarkoita, etteikö joskus voisi äänestää toisinkin, jos on oikein tyytymätön puolueen toimintaan. Tyypillisesti äänestäjät ovat erityisen tyytymättömiä hallituspuolueisiin, jolloin yhteiskunnan epäkohdista syytetään hallitusta ja äänestetään vaaleissa oppositiopuolueita. Tosin arvelen tämän teorian ontuvan pienten puolueiden kohdalla, koska tutkimusten mukaan yllättävän harva äänestäjä tietää mitkä puolueet ovat hallituksessa. Ihmiset haluavat palkita tai rangaista tiettyjä puolueita erityisesti siitä millainen taloudellinen tilanne maassa on vaalikauden loppupuolella. Joillekin yksittäisille ehdokkaille saattaa herua sympatiaääniä epäreiluksi koetusta mediariepottelusta tai vastoinkäymisistä henkilökohtaisessa elämässä. Erään tutkimuksen[1] mukaan saattaa olla, että viime eduskuntavaaleissa perussuomalaiset saivat tällaisia sympatiaääniä, koska lehdistö ei kohdellut heitä kovinkaan helläkätisesti. Puoluevalinnalla halutaan myös ilmaista omia poliittisia näkemyksiä (expressive voting) Carlsson & Johansson- Stenman (2010)[ii], Jones & Hudson (2005)[iii], Shayo & Harel (2012)[iv].

Voittajan puolella oleminen on kivempaa


Usein spekuloidaan, että gallupit vaikuttavat merkittävästi äänestyspäätöksiin. Sanotaan, että ihmiset haluavat olla voittajan puolella. Pohditaan sitä milloin galluppeja saa julkaista ja niiden laskentatavoista käydään väittelyä. Vaikka suurin osa äänestäjistä (80%) eurovaaleissa oli sitä mieltä, ettei gallupeilla ollut merkitystä, niin kuitenkin viidennes äänestäjistä sanoi puolueen gallupsuosion vaikuttaneen heidän puoluevalintaansa.  Alla oleva kuvio kokoaa puoluevalintaan vaikuttavat asiat:


Äänestetään hyviä tyyppejä


Osa äänestäjistä ei ole niinkään kiinnostunut puolueesta vaan äänestää ensisijaisesti hyvää ehdokasta. Eurovaaliäänestäjistä (2014) 39% oli samaa mieltä väittämän ”valitsen ensisijaisesti ehdokkaan, puolueella ei ole minulle väliä” kanssa. Äänestäjistä 91% sanoi hyvien ehdokkaiden vaikuttaneen heidän puoluevalintaansa. Uskon, että puolueella on eduskuntavaaleissa enemmän merkitystä kuin eurovaaleissa.





PS. Kiinnostaako sinua kuluttajan käyttäytyminen? Järjestän koulutuksia kuluttajan käyttäytymisestä useilla paikkakunnilla. Katso lisätietoja tästä. Linkissä on tietoa myös muista järjestämistäni koulutuksista.




[1] Eduskuntatutkimuksen keskuksessa (Turun Yliopisto) on meneillään hanke ”Kevään 2011 eduskuntavaalien media-agenda”.



[i] Wiberg, Matti (2003): ”Äänestäjä on arvaamaton”, Tiede 1/2003

[ii] Carlsson, Fredrik & Johansson-Stenman, Olof (2010): “Why Do You Vote and Vote as You Do?”, Kyklos Nov2010, Vol. 63 Issue 4, p495-516

[iii] Jones, Philip & Hudson, John (2005): “Rationality and Voting”, Journal of Economic Perspectives Winter2005, Vol. 19 Issue 1, p242-243

[iv] Shayo, Moses & Harel, Alon (2012): “Non-consequentialist voting”, Journal of Economic Behavior & Organization ,81(1),p.299-313, Jan 2012



[i] Suhonen, Pertti (2011): ”Mistä perussuuomalaiset tulevat? ”, kirjassa Matti Wiberg (toim.): ”Populismi – kriittinen arvio”, Edita Publishing, Helsinki, s. 61-81

[ii] Achterberg, Peter (2006): “Class Voting in the New Political Culture”, International Sociology Mar2006, Vol. 21 Issue 2, p237-261

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti