perjantai 15. toukokuuta 2015

Kohtasivatko ehdokkaiden ja äänestäjien tavoitteet eduskuntavaali-tapahtumissa?



Seurasin kiinnostuneena vaalitapahtumia Keski-Uudellamaalla. Olettaisin, että puolueilla ja ehdokkailla oli kahdenlaisia tavoitteita tapahtumia järjestäessään: saada ääniä ehdokkaalle tai puolueelle ja edistää ehdokkaan tai puolueen ajamaan asiaa. Vaalitapahtumia markkinoitiin sanomalehti Keski-Uusimaassa aktiivisesti.  Viimeisen kuukauden aikana ennen vaaleja ilmoituksia oli yhteensä 88 kpl. Tapahtumamarkkinointi oli sikäli onnistunutta, että tapahtumien lukumäärä ja ehdokkaan saama äänimäärä korreloivat selkeästi (0,83) ja vielä enemmän korreloi puolueen äänimäärä ja vaalitilaisuuksien lukumäärä (0,86).

Keski-Uudellamalla on kolme kuntaa: Kerava, Tuusula ja Järvenpää. Näissä kunnissa asui yhteensä 31 ehdokasta. Alueen ääniharavina olivat keskustalainen Antti Kaikkonen ja kokoomuslainen Eero Lehti. Molemmat ehdokkaat olivat myös aktiivisia vaalitapahtumien järjestäjiä; Kaikkosella oli 27 tapahtumaa ja Lehdellä 21 . Molemmat tulivat valituiksi. (Tässä analyysissä on laskettu tapahtumiksi vain sellainen tapahtumat, joista oli ilmoitus Keski-Uusimaassa tai Tuusulanjärven Viikkouutisissa). Kauas ei paikkansa uusimisesta jäänyt myöskään aktiivinen vaalitapahtumisen järjestäjä Merja Kuusisto, jolla oli 20 tapahtumaa. Uutena eduskuntaan pyrkivistä eniten tapahtumia oli Kokoomuksen Ruut Sjöblomilla (11kpl).

Kaiken kaikkiaan ehdokkaiden äänimäärät korreloivat vahvasti saatujen äänien kanssa. 
Läpimenoon vaaditaan entisiltäkin kansanedustajilta vähintään 20 tapahtumaa, uutena eduskuntaan yrittävien olisi syytä järjestää vaalitapahtumia vielä enemmän.


Vaalitapah-tumien lkm
Äänet Keski-Uudeltamaalta
Kaikkonen, Antti (Valitaan)
27
4045
Lehti, Eero (Valitaan)
21
1476
Kuusisto, Merja (Tippui)
20
1974
Sjöblom, Ruut
11
1024
Karjalainen, Anne
6
961
Muut ehdokkaat 1-5 kpl
1-5
601
Muut ehdokkaat 0 kpl
0
234


Vaalitapahtumien markkinointi

Tapahtumia markkinoitiin lähinnä seuraavan tyyppisillä argumenteilla ”Ehdokas tavattavissa” tai ”Tule tapaamaan ehdokasta/ehdokkaita”. Näitä oli 50% ilmoituksista. Tämän tyyppisiä olivat esimerkiksi Haglundin ja Kaikkosen mainokset (yllä). Seuraavaksi suosituin markkinointiargumenttityyppi oli ”Tule keskustelemaan/juttelemaan tai tenttaamaan” (26%). Tästä kategoriasta esimerkkinä on Alpo Rusin mainos, jossa kutsutaan ”keskustelemaan ajankohtaisesta ulkopolitiikasta”. Osa tapahtumista (7%) oli ohjelmallisia, joissa oli joku alustamassa jostain aiheesta ja sen jälkeen keskustelua. Näitä markkinointiin tyyliin ”Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan”. Pienessä määrässä vaalitapahtumia (8%) kutsuttiin äänestäjiä kahville ”Tule kahville” ilman mitään keskustelu- tai kuunteluvelvoitteita. Eero Lehdellä oli lukuisia ohjelmallisia kahvilahetkiä, joista esimerkkinä yksi mainos ihan blogin lopussa. 
   

Äänestäjien tavoitteet


Äänestäjillä on myös tavoitteita vaalitapahtumien suhteen. Heidän tärkein tavoitteensa on valita puolue ja ehdokas, jota aikovat äänestää. Osa miettii sitäkin äänestäisikö vai ei. Osa
varmaan haluaa saada mielipiteensä potentiaalisten päättäjien tietoon, mutta luulisin että
suurin osa äänestäjistä kokee olonsa äärimmäisen epämukavaksi kun kutsutaan keskustelemaan ministerien, kansanedustajien tai sellaiseksi pyrkivien kanssa. Kuinka moni oikeastaan kokee olevansa kompetentti keskustelemaan Alpo Rusin kanssa ajankohtaisesta ulkopolitiikasta? Se, että joku ehdokas on tavattavissa, haiskahtaa jotenkin arrogantilta: Nyt on kansalle tarjolla harvinainen tapaaminen. Tämä mielikuva oli varmaan tahaton, mutta ei se äänestäjän kannalta kovin houkuttelevalta tunnu. Kuinka moni haluaa mennä museoon, vain koska Haglund vierailee siellä samaan aikaan?


Tavattavissa oleminen on toki tärkeää, mutta ehkä se pitäisi muotoilla toisin. On selvää, että osa äänestäjistä haluaa käydä vain tapaamassa kuuluisia ihmisiä. Tapaamiset myös vaikuttavat äänestyskäyttäytymiseen. Tekemäni Eduskuntavaalit 2015- tutkimuksen mukaan 30% äänestäjistä äänestää ehdokasta jonka on tavannut joskus.

Osallistumisen kustannukset

Joidenkin tapahtumien markkinointi on ontunut aika pahasti. Esimerkiksi Jukka Lehtimäki Pukkilasta ei ole ehkä ajatellut ihan loppuun asti ilmoituksensa otsikkoa ”Takaisin todellisuuteen”. Haluatko sinä samaistua ihmisiin, jotka eivät oikein ole olleet kiinni todellisuudessa? Keravan Prismalla olisi voinut kokoontua muiden samanmielisten kanssa vaaleja edeltävänä lauantaina. Olisitko sinä kehdannut mennä paikalle (ja samalla tunnustaa ettet ole ollut oikein kiinni todellisuudessa viime aikoina, mutta nyt haluat tehdä parannuksen?). Todellisuudessa Jukka Lehtimäki on varmaan ihan hyvä tyyppi, eikä ole tarkoittanut mainostaan ihan näin oudoksi    


Kun äänestäjä valitsee osallistuuko hän vaalitapahtumaan vai ei hän pohtii osallistumisensa hyötyjä ja haittoja. Hyötypuolella painaa äänestyspäätöksen mahdollinen helpottuminen, kiinnostavien ehdokkaiden tapaaminen, muiden paikallaolijoiden tapaaminen, kiinnostava ohjelma ja ilmaiset tarjoilut. Mahdollisia haittoja on tapahtumaan osallistumiseen kuluva aika ja vaiva. Lisäksi haittana on mahdolliset psykologiset ja sosiaaliset kustannukset. Osallistumalla tapahtumaan samaistuu sekä ehdokkaaseen, että muihin paikallaolijoihin..

Tapahtumissa, joissa pitää keskustella ja sanoa jotain järkevää on nolaantumisen riski. Osallistujille kiinnostavimpia lienevät tapahtumat, joissa voi tarkkailla etäältä asioiden kehittymistä esimerkiksi ”Tule vaalikahville”-tyyppiset tapahtumat. Mahdollisesti äänestäjä voi osallistua keskusteluun halutessaan tai keksiessään jotain järkevää sanottavaa, mutta hänen ei ole pakko. Uskon, että ottamalla äänestäjien osallistumismotiivit huomioon olisi vaalitapahtumiin saatu paljon enemmän osallistujia. Keski-Uudenmaan alueen vaalitapahtumien järjestäjistä Eero Lehti on oivaltanut asian parhaimmin.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti