Seurasin kiinnostuneena vaalitapahtumia Keski-Uudellamaalla.
Olettaisin, että puolueilla ja ehdokkailla oli kahdenlaisia tavoitteita
tapahtumia järjestäessään: saada ääniä ehdokkaalle tai puolueelle ja edistää
ehdokkaan tai puolueen ajamaan asiaa. Vaalitapahtumia markkinoitiin sanomalehti
Keski-Uusimaassa aktiivisesti. Viimeisen
kuukauden aikana ennen vaaleja ilmoituksia oli yhteensä 88 kpl.
Tapahtumamarkkinointi oli sikäli onnistunutta, että tapahtumien lukumäärä ja
ehdokkaan saama äänimäärä korreloivat selkeästi (0,83) ja vielä enemmän korreloi
puolueen äänimäärä ja vaalitilaisuuksien lukumäärä (0,86).
Keski-Uudellamalla on kolme kuntaa: Kerava, Tuusula ja
Järvenpää. Näissä kunnissa asui yhteensä 31 ehdokasta. Alueen ääniharavina
olivat keskustalainen Antti Kaikkonen ja kokoomuslainen Eero Lehti. Molemmat
ehdokkaat olivat myös aktiivisia vaalitapahtumien järjestäjiä; Kaikkosella oli
27 tapahtumaa ja Lehdellä 21 . Molemmat tulivat valituiksi. (Tässä analyysissä
on laskettu tapahtumiksi vain sellainen tapahtumat, joista oli ilmoitus
Keski-Uusimaassa tai Tuusulanjärven Viikkouutisissa). Kauas ei paikkansa
uusimisesta jäänyt myöskään aktiivinen vaalitapahtumisen järjestäjä Merja
Kuusisto, jolla oli 20 tapahtumaa. Uutena eduskuntaan pyrkivistä eniten
tapahtumia oli Kokoomuksen Ruut Sjöblomilla (11kpl). 
Kaiken kaikkiaan ehdokkaiden äänimäärät korreloivat vahvasti
saatujen äänien kanssa.
Läpimenoon vaaditaan entisiltäkin kansanedustajilta
vähintään 20 tapahtumaa, uutena eduskuntaan yrittävien olisi syytä järjestää
vaalitapahtumia vielä enemmän.
Vaalitapah-tumien lkm
|
Äänet Keski-Uudeltamaalta
|
|
Kaikkonen, Antti (Valitaan)
|
27
|
4045
|
Lehti, Eero (Valitaan)
|
21
|
1476
|
Kuusisto, Merja (Tippui)
|
20
|
1974
|
Sjöblom, Ruut
|
11
|
1024
|
Karjalainen, Anne
|
6
|
961
|
Muut ehdokkaat 1-5 kpl
|
1-5
|
601
|
Muut ehdokkaat 0 kpl
|
0
|
234
|
Vaalitapahtumien markkinointi
Tapahtumia markkinoitiin lähinnä seuraavan tyyppisillä
argumenteilla ”Ehdokas tavattavissa”
tai ”Tule tapaamaan ehdokasta/ehdokkaita”.
Näitä oli 50% ilmoituksista. Tämän tyyppisiä olivat esimerkiksi Haglundin ja
Kaikkosen mainokset (yllä). Seuraavaksi suosituin markkinointiargumenttityyppi
oli ”Tule keskustelemaan/juttelemaan tai
tenttaamaan” (26%). Tästä kategoriasta esimerkkinä on Alpo Rusin mainos,
jossa kutsutaan ”keskustelemaan
ajankohtaisesta ulkopolitiikasta”. Osa tapahtumista (7%) oli ohjelmallisia,
joissa oli joku alustamassa jostain aiheesta ja sen jälkeen keskustelua. Näitä
markkinointiin tyyliin ”Tule kuuntelemaan
ja keskustelemaan”. Pienessä määrässä vaalitapahtumia (8%) kutsuttiin äänestäjiä
kahville ”Tule kahville” ilman mitään
keskustelu- tai kuunteluvelvoitteita. Eero Lehdellä oli lukuisia ohjelmallisia
kahvilahetkiä, joista esimerkkinä yksi mainos ihan blogin lopussa.
Äänestäjien tavoitteet
Äänestäjillä on myös tavoitteita vaalitapahtumien suhteen.
Heidän tärkein tavoitteensa on valita puolue ja ehdokas, jota aikovat äänestää.
Osa miettii sitäkin äänestäisikö vai ei. Osa
varmaan haluaa saada mielipiteensä potentiaalisten
päättäjien tietoon, mutta luulisin että
suurin osa äänestäjistä kokee olonsa äärimmäisen
epämukavaksi kun kutsutaan keskustelemaan ministerien, kansanedustajien tai
sellaiseksi pyrkivien kanssa. Kuinka moni oikeastaan kokee olevansa kompetentti
keskustelemaan Alpo Rusin kanssa ajankohtaisesta ulkopolitiikasta? Se, että
joku ehdokas on tavattavissa, haiskahtaa jotenkin arrogantilta: Nyt on kansalle tarjolla harvinainen
tapaaminen. Tämä mielikuva oli varmaan tahaton, mutta ei se äänestäjän
kannalta kovin houkuttelevalta tunnu. Kuinka moni haluaa mennä museoon, vain
koska Haglund vierailee siellä samaan aikaan?
Tavattavissa oleminen on toki tärkeää, mutta ehkä se pitäisi
muotoilla toisin. On selvää, että osa äänestäjistä haluaa käydä vain tapaamassa
kuuluisia ihmisiä. Tapaamiset myös vaikuttavat äänestyskäyttäytymiseen. Tekemäni
Eduskuntavaalit 2015- tutkimuksen mukaan 30% äänestäjistä äänestää ehdokasta
jonka on tavannut joskus.
Osallistumisen kustannukset
Joidenkin tapahtumien markkinointi on ontunut aika
pahasti. Esimerkiksi Jukka Lehtimäki Pukkilasta ei ole ehkä ajatellut ihan
loppuun asti ilmoituksensa otsikkoa ”Takaisin
todellisuuteen”. Haluatko sinä samaistua ihmisiin, jotka eivät oikein ole
olleet kiinni todellisuudessa? Keravan Prismalla olisi voinut kokoontua muiden
samanmielisten kanssa vaaleja edeltävänä lauantaina. Olisitko sinä kehdannut
mennä paikalle (ja samalla tunnustaa
ettet ole ollut oikein kiinni todellisuudessa viime aikoina, mutta nyt haluat
tehdä parannuksen?). Todellisuudessa Jukka Lehtimäki on varmaan ihan hyvä
tyyppi, eikä ole tarkoittanut mainostaan ihan näin oudoksi
Kun äänestäjä valitsee osallistuuko hän vaalitapahtumaan vai
ei hän pohtii osallistumisensa hyötyjä ja haittoja. Hyötypuolella painaa
äänestyspäätöksen mahdollinen helpottuminen, kiinnostavien ehdokkaiden
tapaaminen, muiden paikallaolijoiden tapaaminen, kiinnostava ohjelma ja
ilmaiset tarjoilut. Mahdollisia haittoja on tapahtumaan osallistumiseen kuluva
aika ja vaiva. Lisäksi haittana on mahdolliset psykologiset ja sosiaaliset
kustannukset. Osallistumalla tapahtumaan samaistuu sekä ehdokkaaseen, että
muihin paikallaolijoihin..
Tapahtumissa, joissa pitää keskustella ja sanoa jotain
järkevää on nolaantumisen riski. Osallistujille kiinnostavimpia lienevät
tapahtumat, joissa voi tarkkailla etäältä asioiden kehittymistä esimerkiksi
”Tule vaalikahville”-tyyppiset tapahtumat. Mahdollisesti äänestäjä voi
osallistua keskusteluun halutessaan tai keksiessään jotain järkevää sanottavaa,
mutta hänen ei ole pakko. Uskon, että ottamalla äänestäjien
osallistumismotiivit huomioon olisi vaalitapahtumiin saatu paljon enemmän
osallistujia. Keski-Uudenmaan alueen vaalitapahtumien järjestäjistä Eero Lehti
on oivaltanut asian parhaimmin.
Huom. Tätä blogia on päivitetty 11.1.2024 lisäämällä tekoälyn luoma kuva vaalitapahtumasta.
Kommentit
Lähetä kommentti