Kohti seuraavia Twitter-vaaleja: 6 keinoa miten vaaliehdokas maksimoi Twitteristä saatavan hyödyn


Tampereella pidettiin tänään (29.1.2016) kiinnostava seminaari Twitterin käytöstä ja Twitter-tutkimuksesta (#twitsem). Esitelmöitsijöitä oli kahdeksasta yliopistosta ja esitelmiä yhteensä 17 kpl. Seminaarin mainoksen mukaan seminaari kokosi ensimmäistä kertaa yhteen Twitterin ykköstutkijat Suomessa.  Tarkastelen tässä postauksessa seminaarin antia vaaliehdokkaiden näkökulmasta.

Osallistu #Keskustelu un


Tutkijat tuntuivat laajasti ajattelevan, että Twitter on uusi kansalaiskeskustelun muoto. Koska Twitterissä on Suomessa vielä toistaiseksi suhteellisen vähän osallistujia, pääsee ehdokas siellä paremmin esiin kuin monessa muussa mediassa.  Esimerkiksi television vaalikeskustelujen aikaan ohjelmien hashtageillä pääsee hyvin esille, koska niitä seuraa Twitteristä suuri määrä ihmisiä (Pekka Isotalus & Annina Eloranta). Osa kommenteista tulee myös poimintoina televisioruutuihinkin. Julkisuuden maksimoinnin näkökulmasta siis kannattaa osallistua isoihin keskusteluihin ja seurata olennaisia hahstagejä.

Luo Twitter strategia 


Ehdokkaan on luonnollisesti hyvä saada paljon seuraajia, jotka lukevat, kommentoivat, tykkäävät ja jakavat ehdokkaan twiittejä. Jos ehdokkaalla on seuraajia esimerkiksi 5000 henkilöä, hän saavuttaa viestillään potentiaalisesti tämän määrän. Mutta jos ehdokas näkee vähän vaivaa viestin muotoiluun hauskaksi, yllättäväksi tai kantaaottavaksi, voi hänen näkyvyytensä nousta jopa kymmenkertaiseksi. On nimittäin olennaista houkutella ihmiset uudelleentwiittaamaan twiittejä. Kimmo Elo esitteli tutkimusta, jossa oli perehdytty nimenomaan uudelleentwiittausten hyötyihin. Hyötyjä on kahdenlaisia: ensinnäkin twiitit tavoittavat moninkertaisen määrän ihmisiä ja toiseksi ne tavoittavat sellaisia ihmisiä, jotka eivät välttämättä kuulu poliitikon normikuulijakuntaan. Poliitikko voisikin miettiä millaisilla twiiteillä hän saisi näkyvyyttä uudelleentwiittausten kautta sellaisen äänestäjäkunnan keskuudessa joka on hänelle haasteellinen tai uusi.

Hengaile starojen kanssa 


Jukka Huhtamäen ja Eliisa Vainikan tutkimuksen mukaan toimittajat ja politiikan superstarat muodostavat ydinjoukon, jossa suunnilleen kaikki seuraavat kaikkia. Tämä on luonnollisesti huono asia niille, jotka eivät sisäpiiriin kuulu. Toisaalta on hyvä tietää, että toimittajat seuraavat aktiivisesti Twitteriä ja siellä on mahdollista päästä esiin. Ehkä toimittajien tietoisuuteen pääsisi helpommin kommentoimalla politiikan superjulkkisten twiittejä nokkelalla, hauskalla ja kantaaottavalla tavalla.

Juttele äänestäjien kanssa älä äänestäjille 


Mari Tuokon progradutyössä oli selvitetty sitä miten poliitikot ja kansalaiset ovat vuorovaikutuksessa somessa viime vaalien aikaan. Hän huomasi, että poliitikot huutelevat paljon tyhjään sosiaalisessa mediassa, eli viestintä on usein todella yksisuuntaista. Keskustelun herättämisessä kaikkein huonoimpia olivat ns. itsekehutwiitit, mitkä eivät juurikaan herätä keskustelua. Paremmin toimii taloudesta tai työstä kertovat twiitit. Tuokon tutkimuksen mukaan poliitikot tyypillisesti eivät juurikaan vastaile twiitteihin. Tästä voisi arvella, että poliitikko joka vaivautuu vastaamaan twiitteihin ilahduttaa äänestäjiä ja jää heille mieleen.

Eli tiivistettynä

  1. Osallistu keskusteluihin sellaisissa hastageissa missä on paljon seuraajia. Esimerkiksi vaalikeskustelut.
  2. Seuraajien määrä ja twiittien määrä korreloi useiden tutkimusten mukaan. Twiittaa siis paljon, jos haluat paljon seuraajia.
  3. Olennaista on saada ihmiset uudelleentwiittamaan. Kirjoita hauskasti, napakasti ja kantaa-ottavasti. Muotoile eri kohderyhmiä kiinnostavia viestejä.
  4. Seuraa ja kommentoi politiikan superjulkkisten twiittejä, koska toimittajat seuraavat niitä.
  5. Twiittaa politiikasta ja työstä, älä kehu itseäsi. Äänestäjät eivät ole tyhmiä.
  6. Vastaa äänestäjien kommentteihin ja tviitteihin.


Käytetyt lähteet:
Puheenvuorot Twitter viestintänä –seminaarissa 29.1.2016 (Tampereen Yliopisto)  
  •         Pekka Isotalus & Annina Eloranta: ”Live-twiittaminen vaalikeskusteluissa -projektin tulokset”
  •         Jukka Huhtamäki & Eliisa Vainikka: ”Twiittien politiikka – Poliittisen viestinnän sisäpiirit Twitterissä”
  •         Kimmo Elo: ”Heikot ja vahvat linkit Twitter-vuorovaikutuksessa”
  •         Mari Tuokko: ” Ehdokkaiden ja kansalaisten vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa eduskuntavaalikampanjoinnin aikana 2015”

Kommentit