Twitter on kiinnostava mainosväline, koska se on ilmainen, kaikkien saatavilla ja vieläkin vähän hip. Twitter tarjoaa ehdokkaille monenlaisia mahdollisuuksia: ehdokas voi luoda itselleen profiilin, twiitata, hankkia itselleen seuraajia ja seurata muita ihmisiä. Profiiliin mahtuu muutama lause ja kaksi kuvaa. Ehdokas voi twiitata 140 merkillä itselleen tärkeistä asioista ja liittää viesteihin kuvia ja linkkejä. Lisäksi Twitterissä voi seurata muita ja hankkia itselleen seuraajia. Tässä analyysissä tutkitaan pelkästään läsnäoloa Twitterissä (kyllä/ei), mikä on tallennettu vaalien jälkeisenä maanantaina eli 20.5.2015.
Kun Twitter oli uudempi media, sillä oli selvästi vaikutusta äänestäjiin ainakin Hollannissa, missä Kruikemeyerin (2013) tutkimuksen mukaan Twitter -aktiivisuudella oli selvä vaikutus vaaleissa saatuihin ääniin vuonna 2010. Vuoden 2012 vaaleissa Hollannissa vaikutus oli selvästi pienempi (Jacobs & Spierings (2013) ). Twitterin teho erottelevana tekijänä hiipuu, jos kaikki käyttävät Twitteriä. Suomessakin vaikutus on pieni, sillä ehdittiin jo uutisoida, etteivät Eduskuntavaalit 2015 olleet mitkään Twitter-vaalit.Tämä johtunee siitä, ettei sillä olivatko valituksi tulleet edustajat Twitterissä vai ei, ollut merkitystä äänimääriin (korrelaatio 0.00 saatujen äänten ja sen suhteen oliko profiili Twitterissä). Tulkinta on kuitenkin vain pintaraapaisu, koska ehdokkaan kuuluisuus vaikuttaa hänen saamiinsa ääniin enemmän kuin mainonta.
Jos on jo valmiiksi kuuluisa, ei ole tarpeen mainostaa itseään Twitterissä läheskään niin paljoa kuin muiden. Esimerkiksi puolueiden puheenjohtajuus korreloi saatujen äänten kanssa selvästi (0,58), Stubbin tai Kataisen hallituksessa oleminen (0,31), edellisessä eduskunnassa oleminen (0,15). Luokittelin “muu politiikan julkkis” kategoriaan entiset puheenjohtajat ja muut pitkän uran politiikassa tehneet poliitikot (Esimerkiksi Matti Vanhanen, Pertti Salolainen, Toimi Kankaanniemi, Mauri Pekkarinen jne.), tämä muu politiikan julkisuus korreloi myös saatujen äänten kanssa (0,21). Sen sijaan muu julkisuus urheilijana, talousviisaana tai viihdetaiteilijana ei ollut kovin merkityksellinen (0,08). Jatko-analyysiä varten nämä on koodattu siten, että seuraavista kustakin yhden julkisuuspisteen: Puolueen puheenjohtajuus, Stubbin tai Kataisen hallituksessa, viime kauden kansanedustaja, politiikan muu julkkis, muu julkkis. Eli julkisuuspisteitä voi saada 0-5p. Tällä tavalla pisteytetyn julkisuusindeksin mukaan jatkossa superjulkkiksiksi sanotaan niitä joilla on yli 3p, melko tunnettu 2p, jonkin verran tunnettu 1p ja nobody 0p.
Julkisuus ei juurikaan vaikuttanut siihen oliko kansanedustaja luonut itselleen Twitter profiilin vai ei:
Kuuluisuus vaikuttaa sen sijaan äänimääriin merkittävästi. Jos on politiikan superjulkkis ei tarvitse Twitteriä, muille pelkkä profiili on hyödyksi. Vaikka tällä erottelulla saadaan positiivinen korrelaatio äänten ja Twitterissä olon välille muille kuin superjulkkiksille, ei tuo korrelaatio ole vielä tilastollisesti merkittävä (0,06).
PS. Vaalimuusan nettisivuilta löydät tietoa tehdyistä tutkimuksista ja tutkimustuloksia esitellään tässä Vaalimuusa-blogissa sekä Youtubessa Vaalimuusan kanavalla.
Kommentit
Lähetä kommentti