Äänestäjällä ei ole kuluttajansuojaa - 10 suurinta äänestäjän kohtaamaa riskiä

Äänestäjät pelkäävät tekevänsä vääriä valintoja


Äänestäjät pelkäävät tekevänsä vääränlaisia valintoja ja katuvansa niitä myöhemmin. Katuminen on niin inhottava tunne, että monet ihmiset ovat valmiita menemään aika pitkällekin välttääkseen sitä. Koska äänestäjällä ei ole kuluttajansuojaa, äänestämisen riskit ovat paljon isompia kuin kuluttajan riskit. Ääntä ei voida palauttaa, eikä sille myönnetä takuuta. Meidän pitää elää antamamme äänen aiheuttaman mahdollisen mielipahan kanssa seuraavat 4-6 vuotta (eikä se välttämättä senkään jälkeen unohdu, vaikka tulisikin uudet vaalit).

Äänestäjän riskit 

Äänestämiseen ja äänestämättäjättämiseen liittyy suuri väärän päätöksen riski. Jos äänestää,  voi myöhemmin alkaa katua ehdokkaan tai puolueen valintaa, kun huomaa, että joku toinen olisi ollut parempi tai on muuten vain tyytymätön valintaansa. Jos ei äänestä, voi myöhemmin alkaa katua, ettei vaikuttanut asioihin silloin kun siihen olisi ollut mahdollisuus. Ming Li (2010)[1] on tutkimusryhmänsä kanssa huomannut, että äänestämättäjättämisen katuminen liittyy siihen kuinka tiukka vaalitulos oli. Voittajan puolella olleet äänestämättömät katuvat vähemmän äänestämättömyyttään kuin häviäjän puolella olevat äänestämättömät. Äänestämiseenkin liittyy riskejä. Riskit muodostuvat epävarmuudesta sen suhteen edustaako ehdokas niitä arvoja, joita äänestäjä luulee hänen edustavan (huonon valinnan riski). Ehdokas ei välttämättä tule valituksi, jolloin äänen katsotaan joko menevän hukkaan (valitsematta jäämisen riski) tai satunnaiselle saman puolueen edustajalle, joka ei välttämättä edusta niitä arvoja, joita äänestä haluaisi (väärän ehdokkaan riski). Puolue saattaa olla vaaleissa häviäjä, jolloin joitain ihmisiä harmittaa, kun olivat halunneet olla voittavassa joukkueessa (häviämisen riski). Ehdokas saattaa valintansa jälkeen sotkeutua johonkin skandaaliin (nolon valinnan riski). Olen koonnut alle erilaisia äänestäjän kohtaamia riskejä:

  1. Häviämisen riski: Ihmiset ovat yleensä mieluummin voittajan puolella kuin häviäjän. Puolue saattaa olla vaaleissa häviäjä.
  2. Oppositioriski: Jos ehdokas/puolue päätyy oppositioon vaikutusmahdollisuudet ovat huomattavasti vähäisemmät kuin hallitukseen päässeillä.
  3. Valitsemattajäämisen riski: Ehdokas ei tule valituksi ja äänestäjä kokee äänensä menevän hukkaan
  4. Väärän ehdokkaan riski: Jos ehdokas ei tule valituksi, ääni menee seuraavalle (satunnaiselle) saman puolueen edustajalle. Samassa puolueessa saattaa olla esimerkiksi sekä ydinvoiman kannattajia että vastustajia. Ääni saattaa päätyä juuri päinvastaisen kannan kannattajalle, jos oma ehdokas ei tule valituksi.
  5. Huonon valinnan riski: Ehdokas ei edustakaan niitä arvoja tai aja niitä asioita, joita äänestäjä luuli hänen vaalilupausten perusteella edustavan ja ajavan.
  6. Huonon suorituksen riski: Ehdokas on passiivinen eikä saa mitään aikaan eduskunnassa/valtuustossa
  7. Kompromissiriski: Ehdokas tai puolue tekee kompromisseja, joita äänestäjä ei hyväksy, päästäkseen hallitukseen tai käyttäytyäkseen puoluekurin mukaisesti
  8. Lyhytaikaisen edustajuuden riski. Ehdokas saattaa siirtyä vaalikauden aikana muihin tehtäviin.
  9. Nolon valinnan riski: Ehdokas saattaa valintansa jälkeen sotkeutua johonkin skandaaliin tai käyttäytyä muuten vaan huonosti.
  10. Vaillinaisen informaation riski: Vaalien jälkeen huomaa, että joku toinen ehdokas osoittautuu huomattavasti paremmaksi.

Nämä riskit realisoituvat eri aikoihin. Osa huomaa jo vaalivalvojaisten aikana äänestäneensä ”väärin”, osa hallitusohjelmaa muotoiltaessa ja osa vasta vaalikauden jo alettua. Alla olevassa kuviossa kuvataan riskejä eri ajankohtiin liittyen.



Äänestäjän riskirt vaalipäivänä liittyvät häviämiseen, mutta myöhemmin noloon tai väärään valintaan vaalit rMonet äänestäjät pelkäävät katuvansa valintaansa


Vaalimuusan tekemien Äänestäjän päätöksenteko –tutkimusten mukaan[2] katumisen pelko on todellinen ongelma äänestäjille. Niistäkin, jotka ovat varmoja äänestämisestään (kysytty ennakkoäänestysaikana ja osa on jo äänestänyt), 39% pelkäsi katuvansa valintaansa. Vielä enemmän katumista pelkäsivät ne, joiden äänestäminen oli epävarmaa. Kun äänestämistä harkitsevista 59% pelkää katuvansa valintaansa lienee selvää, että tämä on yksi syy olla äänestämättä.

Tutkimus: äänestäjän katuminen ja riskit vaikuttavat valintoihin  

Tutkijat Irons ja Hepburn (2007)[3]) ovat huomanneet, että mitä enemmän on vaihtoehtoja, sitä enemmän ihmiset pelkäävät katuvansa Tämä on melko luonnollista, sillä mitä enemmän vaihtoehtoja alunperin oli, sitä enemmän on mahdollisuuksia että jokin toinen vaihtoehto osoittautuukin jälkikäteen paremmaksi. Tämä saattaisi osaltaan selittää sitä, miksi presidentinvaaleissa on korkein äänestysprosentti ja kuntavaaleissa matalin.

Miten vähentää äänestämisen riskejä


Kokiessaan epävarmuutta äänestäjät välttävät riskiä pitäytymällä aiemmissa päätöksissään. Toisin sanoen he äänestävät joko samaa ehdokasta/puoluetta kuin aina ennenkin tai äänestävät kaikkein suosituimpia ehdokkaita. Moni saattaa myös jättää äänestämättä tai ulkoistaa oman päätöksentekonsa vaalikoneille. Jos päätöksessä nojaa vaalikoneen tulokseen ei tarvitse katua, vaan voi syyttää vaalikonetta.

Jos puolue haluaa vähentää äänestäjien kokemaa riskiä, niin se tarjoaa ennakkoon mahdollisimman paljon informaatiota ehdokkaista (vaillinaisen informaation riski pienenee). Se voi myös esitellä muiden ihmisten antamia suosituksia (päätöksenteon ulkoistaminen suosittelijalle vähentää koettua riskiä) ja tarjota äänestäjille mahdollisuuksia tavata ehdokkaita (huonon valinnan, huonon suorituksen ja nolon valinnan riskit pienevät).  Väärän ehdokkaan riskiä pienentää puoluekuri ja puolueen selkeät linjaukset. On toki selvää, ettei näitä voi kaikista asioista olla. Häviämisen riskiä voidaan vähentää kertomalla maltillisia vaalitavoitteita. Onkin joskus huvittavaa seurata vaalivalvojaisia, missä kaikki ovat voittajia (joku puolue on saanut eniten ääniä, toinen kasvattanut eniten äänimääräänsä, joku on säilyttänyt paikkansa ja joku saanut eniten ääniä tietyltä alueelta tai tietynlaisilta äänestäjiltä).


ps. Kiitos alussa olevasta kuvasta imagerymajestic at freedigitalphotos


[1] Li, Ming, and Dipjyoti Majumdar. "A Psychologically Based Model of Voter Turnout." Journal of Public Economic Theory 12.5 (2010): 979-1002.

[2] Tutkimuksia on useita eri vaaleista ja ne on koottu tietopankkiin. Vastaajia on 1310 kappaletta. Lue lisää tästä: http://www.vaalimuusa.fi/vaalimuusatutkim.html

[3] Irons, Ben & Hepburn, Cameron (2007): “Regret Theory and the Tyranny of Choice”, Economic Record Jun2007, Vol. 83 Issue 261, p191-203

Kommentit

Lähetä kommentti