maanantai 30. syyskuuta 2019

Moni äänestäjä ulkoistaa päätöksentekonsa vaalikoneille



Vaalikoneet ovat hyviä päätöksenteon apuvälineitä. Ihmiset käyttävät vaalikoneita monella tavalla. Osa ei käytä lainkaan, kuudennes käyttää lähinnä huvikseen ja osa tarkistaa vaalikoneesta niiden ehdokkaiden vastauksia, joita jo muutenkin harkitsee. Näyttää kuitenkin siltä, että osa äänestäjistä ulkoistaa vaalikoneille päätöksentekonsa osittain tai kokonaan. 1% äänestää vaalikoneen kärkisuositusta riippumatta puolueesta ja 8% valitsee vaalikoneen perusteella muutaman suosikkipuolueensa joukosta ykkösehdokkaan. Ja 11% tuntuu pitävän vaalikonetta välineenä rajata ehdokkaiden joukkoa, siten että kärkisuositusten joukosta voi valita oman ehdokkaansa.

Ylläolevan perusteella vaikuttaisi siltä, että keskimäärin ei vielä kovinkaan moni ulkoista päätöksentekoaan vaalikoneille. Tämä ei kuitenkaan ole ihan koko totuus, sillä jos tarkastellaan äänestäjiä ja vaalikoneen vaikutuksia iän mukaan, vaikuttaa siltä, että hyvin moni nuori aikuinen ulkoistaa päätöksentekonsa ainakin osittain algoritmeille: 




Vaikka osa vaalikoneista vilpittömästi pyrkii auttamaan äänestäjiä tekemään parhaan mahdollisen valinnan, on päätöksenteon ulkoistaminen vaalikoneilla silti vähän arveluttavaa. Olen testannut Eduskuntavaaleissa 2015 ja 2019 sekä Kuntavaaleissa 2017 vaalikoneiden minulle antamia suosituksia ja ne vaihtelevat suuresti. Osa vaalikoneista tuntuu olevan vähän huumorimielellä tehtyjä; muistaakseni joskus jossain kysyttiin onko ehdokas kissa- vai koiraihminen. Koska osa ihmisistä luottaa suuresti vaalikoneisiin, tarvitsisimme paljon keskustelua siitä ketkä saavat laatia vaalikoneita ja millaisia eettisiä asioita tulisi ottaa huomioon. 

Jo pelkästään vaalikoneiden teemat vaikuttavat siihen millainen painoarvo niillä on. Olen tutkinut paljon erilaisia äänestäjätyyppejä ja kiinnittänyt huomiota siihen, että mitä enemmän äänestäjä ulkoistaa päätöksentekoaan vaalikoneille, sitä todennäköisemmin hän äänestää vihreitä. Näiden muuttujien välillä on tilastollisesti merkitsevä korrelaatio (0.15**). On vaikea uskoa, että olisi pelkkää sattumaa, että vaalikoneissa on käsitelty paljon ympäristöön liittyviä aiheita (aiheita joihin Vihreillä on tietynlainen ”omistajuus”). Toivoisin laajaa yhteiskunnallista keskustelua vaalikoneisiin liittyvistä eettisitä kysymyksistä. Sitäkin olisi hyvä pohtia miten voimme estää, ettei mikään Suomen ulkopuolinen taho pääse manipuloimaan vaalikoneita. Se olisi nimittäin paljon tehokkaampi keino vaikuttaa vaalien lopputulokseen kuin trollaaminen.

Vaalikoneiden luotettavuus testit: 

Vaalikoneiden luotettavuus testissä: Case Eduskuntavaalit 2015

Vaalikoneiden luotettavuus testissä: Case Kuntavaalit 2017 https://vaalimuusa.blogspot.com/2017/04/vaalikoneiden-luotettavuus-testissa.html

Vaalikoneiden luotettavuus testissä: Case eduskuntavaalit 2019 https://vaalimuusa.blogspot.com/2019/04/vaalikoneiden-luotettavuus-testissa.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti