Kalevassa oli Eurovaalien alla Heikki Uusitalon (2019) kirjoittama juttu siitä, miksi kannattaa äänestää Eurovaaleissa. Jutussa esiteltiin 10 syytä äänestää eurovaaleissa. Uusitalo tiivisti taitavasti tärkeimpiä syitä: EU vaikuttaa suureen osaan suomalaisesta lainsäädännöstä ja rahavirtoihin. EU on suomalaisille hyvä väylä vaikuttaa globaaleihin ilmiöihin ja se on demokratian puolestapuhuja, rauhanprojekti ja perusoikeuksien puolustaja. Iltalehti laittoi vielä paremmaksi ja listasi 100 syytä äänestää Eurovaaleissa (Möttinen 2019). Edellä mainittujen syiden lisäksi Möttinen korostaa, että yksittäisen europarlamentaarikon valta on suurempi valta kuin suomalaisella riviministerillä eduskunnassa. Lisäksi Möttinen toteaa, että: ”Äänestämällä EU-vaaleissa vaikutat maailman uusiin haasteisiin (ilmastonmuutos, digitaalisuus jne.) paremmin kuin eduskuntavaaleissa, sillä rajat ylittäviin ilmiöihin tarvitaan rajat ylittävää hallintaa.”. Möttinen jatkaa vielä: ”EU-parlamentti ottaa usein kantaa maailmanpolitiikkaan "raikkaan radikaalisti", koska sen lausunnoilla ei suurvaltapolitiikassa ole suurta diplomaattista merkitystä, mutta niillä on merkittävä moraalinen arvo.” Möttinen toteaa, että äänestämällä pääsee vaikuttamaan siihen, pysyykö EU edelläkävijänä ilmastoasioissa ja millaista maahanmuuttopolitiikkaa se harrastaa. Olennainen äänestämisen syy on toki myös: ”Greta Thunberg, 16, saa äänestää vasta seuraavissa EU-vaaleissa 2024 – olettaen, että vaaleja edelleen pidetään EU:ssa – ja että on Eurooppa, jossa äänestää.” On siis olemassa monia hyviä syitä äänestää nimenomaan eurovaaleissa.
Euroopan parlamenttivaalit eroavat kansallisista vaaleista jonkin verran. Hix & Marsh (2007) ovat tutkineet Euroopan vaaleja 25:ssä EU-valtiossa vuosina 1979-2004. Tutkimuksessa selvisi, että puoluevalinnat poikkesivat huomattavasti niistä puoluevalinnoista mitä EU-valtioiden kansallisissa vaaleissa oli ollut. Kansallisissa vaaleissa äänestetään enemmän suuria ja hallitsevia puolueita, kun taas europarlamenttivaaleissa saatetaan äänestää pienpuolueita tai oppositiossa olevia puolueita. Tämä saattaa viitata siihen, että Eurovaaleissa huolet ja muut ajankohtaiset teemat vaikuttavat enemmän äänestyspäätöksiin, koska puoluevalinnat eivät ole niin vakiintuneita kuin kansallisissa vaaleissa.
Vaalimuusan tutkimustietopankin mukaan Europarlamenttivaaleissa äänestäneet eivät käyttäytymisen suhteen eroa suuresti muissa vaaleissa äänestäneistä. Tämä ei tietenkään ole mitenkään yllättävää, sillä äänestäjät ovat enimmäkseen samoja ihmisiä. Joitain erojakin on:
Näyttää siltä, että usko äänestämisen vaikutuksiin on suunnilleen samalla tasolla. Samoin se, että kokee äänestyspäätöksen kertovan omista arvoista. Pieniä eroja on sen suhteen, että eurovaaleissa hieman useampi tuntuu valitsevan ensisijaisesti ehdokkaan eikä niinkään välittävän puolueista. Ehdokkaan kokemus politiikasta vaikuttaa ehdokasvalintaan enemmän kuin muissa vaaleissa ja vastaavasti se, kuinka miellyttävä persoona ehdokas on, vaikuttaa selvästi vähemmän kuin muissa vaaleissa.
Uusitalo, Heikki (2019): Miksi äänestää eurovaaleissa? Tässä 10 hyvää syytä – Asioita, jotka koskettavat suoraan sinua, juttu Kalevassa 16.5.2019, https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/europarlamenttivaalit-2019-miksi-aanestaa-eurovaaleissa-tassa-10-hyvaa-syyta-asioita-jotka-koskettavat-suoraan-sinua/820241/
Möttinen, Martti (2019): Tässä on 100 syytä äänestää EU-vaaleissa viimeistään nyt, Iltalehti, 26.05.2019 klo 12:30 https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/349c869c-4e90-4656-8e6e-a7a9441fcb48
Hix, Simon, and Michael Marsh. "Punishment or protest? Understanding European parliament elections." The journal of politics 69.2 (2007): 495-510.
Vaalimuusan (www.vaalimuusa.fi) tutkimustietopankissa on kyselytutkimuksilla kerättyä dataa viisistä viime vaaleista.
Kommentit
Lähetä kommentti