Eri puolueet täydentävät eri tavoin äänestäjän identiteettiä: Vasemmistolla on houkuttelevin äänestäjäkunta ja Kokoomuksen äänestämiseen liittyy eniten symboliikkaa



Monet tekemämme päätökset liittyvät tavalla tai toisella siihen, millaisina näemme itsemme tai millaisia haluaisimme olla. Selvitin äänestäjien päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä neljissä* viime vaaleissa. Tutkimuksen mukaan äänestäjille on kasvavassa määrin tärkeämpää rakentaa omaa identiteettiään tekemillään äänestyspäätöksillä (kirjoittamani 
tieteellinen artikkeli aiheesta löytyy täältä). Äänestämisellä on symbolisia merkityksiä ja myös ehdokkaan äänestäjäkuntaan kuuluminen on monelle tärkeää. Koska nämä vaikutukset ovat yleensä täysin alitajuisia niin ne vaikuttavat suuresti käyttäytymiseemme, vaikka emme paljastaisikaan muille ketä äänestimme. Kiinnostavaa on se, miten nämä vaihtelevat eri puolueissa. 

Äänestämisen kokeminen symbolina ja osaksi omaa identiteettiä vaikuttivat äänestyspäätökseen selvästi. Korrelaatio äänestämisen todennäköisyyden ja äänestämisen symboliarvojen kokemisen kanssa on 0.17, mikä on tilastollisesti merkitsevä korrelaatio. Vielä selkeämpi korrelaatio 0.25 on äänestämisen todennäköisyyden ja sen että kokee äänestämisen osaksi omaa identiteettiä välillä. Kuten kuviosta 1 näkee, on molempien tekijöiden merkitys selvästi kasvussa. Tutkimuksen data on Vaalimuusan tietopankista**. 

 

 

Äänestäjille tai ainakin osalle heistä puolueiden tai tiettyjen ehdokkaiden äänestäjäkunta saattaa olla vetoava tai luotaantyöntävä. Monelle äänestäjälle ehdokkaan äänestäjäkuntaan kuuluminen oli myös tärkeää. Äänestäjistä 15% sanoi ehdokkaan äänestäjäkuntaan kuulumisen vaikuttaneen heidän valintaansa eurovaaleissa 2019. Tämäkin vaikutus näyttäisi olevan selkeästi kasvussa, sillä välitulokset Kuntavaalit 2021-kyselystä kertovat, että äänestäjäkuntaan kuuluminen oli tärkeää 20%:lle äänestäjistä. (Pääset vastaamaan kyselyyn tästä keskiviikkoon asti). 

Äänestäjäkuntaan kuuluminen on selkeästi kaikkein tärkeintä vasemmistoliiton äänestäjille (34 %). Vähiten tärkeää se on vihreiden äänestäjille (14 %). Tulos selittyy ainakin osittain sillä, että vasemmistoliiton ideologiaan yhteisöllisyys kuuluu olennaisena osana. Vihreiden äänestäjät ovat jossain määrin epäyhtenäinen joukko ja siksi ehkä äänestäjäkuntaakaan ei mielletä selkeästi. Vihreiden äänestäjiin kuuluu niin luontoaktivisteja kuin korkeasti koulutettuja kaupunkilaisnaisiakin. Muiden puolueiden äänestäjäkunnat ovat suurin piirtein yhtä houkuttelevia äänestäjiensä mielestä.


Äänestämiseen liittyvä symboliikka vaikuttaa kaikkein eniten kokoomuksen äänestäjien äänestyskäyttäytymiseen. Kokoomuksen äänestäjistä jopa 63% sanoi äänestämisen symboliarvon vaikuttaneen heidän äänestämiseensä. Toiseksi eniten symboliarvo vaikuttaa vasemmistoliiton äänestäjiin, tosin erot muihin puolueisiin eivät ole suuria. Silmiinpistävää on, että kaikkein vähiten äänestämiseen liittyvä symboliikka vaikuttaa perussuomalaisten äänestäjiin (34 %). Sama tulos tulee myös, jos katsotaan minkä verran äänestämisen kokeminen osaksi omaa identiteettiä vaikuttaa äänestyspäätöksiin. Tämäkin vaikuttaa eniten kokoomuksen äänestäjiin ja toiseksi eniten vasemmistoliiton ja SDP:n äänestäjiin. Tulosta voisi ehkä varovaisesti tulkita niin, että identiteetin rakentaminen äänestämällä oikeisto-vasemmisto -skaalan ääripäissä on helpompaa kuin skaalan keskellä.

 

Tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaa selvältä, että äänestäjän käyttäytymiseen ja päätöksentekoon vaikuttavat alitajuiset psykologiset seikat, kuten millaisen symboliarvon hän päätökselleen antaa, millaisena hän kokee ehdokkaan äänestäjäkunnan ja miten ehdokas täydentää hänen kuvaansa itsestään. Tutkimuksen tuloksissa onkin erityisen kiinnostavaa se, että suunta näyttäisi olevan kasvussa.



*Tutkitut vaalit ovat europarlamenttivaalit 2014 ja 2019, eduskuntavaalit 2015 ja kuntavaalit 2017.


**Vaalimuusa on tutkinut äänestäjien käyttäytymistä ja vaalimainontaa vuodesta 2008. Tietopankista ja Vaalimuusasta löytyy tietoja täältä: https://miratio.fi/vaalimuusa/. Äänestäjien päätöksentekotietopankki sisältää 312 muuttujaa. Testatut muuttujat ovat jonkin verran vaihdelleet eri vaaleissa. Kunkin vastaajan kysymykset vaihtelevat myös sen mukaan, äänestääkö hän vai ei. Ei-äänestäjille esitetään kysymyksiä äänestämättömyyden motiiveista ja äänestäjille esitetään kysymyksiä äänestysmotiiveista sekä puolueen ja ehdokkaan valinnasta. Kyselyissä on myös väittämiä liittyen äänestämiseen yleensä. Yhteensä vastauksia tietopankissa on 2 356. Tiedot kerättiin samalla ajanjaksolla joka vaaleissa, alkaen ennakkovaaleista ja päättyen kaksi päivää vaalipäivän jälkeen.

Kommentit