Vaaleilla valitaan ehdokkaita,
jotka tekevät päätöksiä
tulevaisuudessa. Siis muutaman seuraavan vuoden ajan. Tämän lisäksi vaaleilla
valittujen valtuutettujen/kansanedustajien
päätökset vaikuttavat vasta
tulevaisuudessa. Osa päätöksistä alkaa vaikuttaa vuoden tai kahden päästä, osa
on hyvin pitkävaikutteisia. Ei siis ole kaukaa haettua tarkastella miten
äänestäjien suhde tulevaisuuteen vaikuttaa heidän päätöksiinsä.
Äänestäjillä on erilaisia
käsityksiä ajasta ja heidän suhteensa tulevaan vaihtelee. Nämä käsitykset ja
suhteet vaikuttavat äänestyspäätöksiin selvästi. Osa ihmisistä hahmottaa ajan lineaarisena jatkumona, jossa tämän
hetken tapahtumat vaikuttavat tulevaan. Toisin sanoen he suhtautuvat tulevaisuuteen suoraviivaisesti jatkumona. Osa taas
näkee ajan lähinnä syklisenä,
jolloin tapahtumat toistuvat samanlaisina, riippumatta siitä mitä tässä
hetkessä tapahtuu. Olennaista äänestämisen kannalta on myös se, uskooko siihen,
että äänestämisellä on merkitystä ja että äänestämällä
voi vaikuttaa asioihin. Osa äänestäjistä ei usko äänestämisen vaikutuksiin,
koska he ajattelevat oman äänensä hukkuvan massaan tai koska he eivät usko
muutoksiin. Osa äänestää pelkästään siksi, että kokee sen kansalaisvelvollisuudekseen.
Jotkut ihmiset ajattelevat, ettei tuleva tai mennyt ole oikeastaan olemassa,
vaan he keskittyvät elämään nykyhetkessä ja ovat siis nykyisyyssuuntautuneita. Jotkut ajattelevat paljon tulevaa ja he pyrkivät toimimaan nykyisyydessä
tavalla mikä auttaa parempaan tulevaisuuteen. He ovat tulevaisuussuuntautuneita. Pienellä osalla ihmisistä ajatukset
pyörivät menneessä ja muistoissa, he ovat menneisyyssuuntautuneita. Kaikki nämä edellä mainitut seikat
vaikuttavat äänestämisen todennäköisyyteen. Toisin sanoen äänestämisen
todennäköisyys kasvaa, kun ihminen uskoo sen vaikutuksiin, uskoo siihen, että
nykyisyydessä tehdyt teot vaikuttavat tulevaan ja ajattelee paljon tulevaa. Tutkimuksen
data on kahdeksasta eri tutkimuksesta koskien viime vaaleja[i].
Äänestämisen todennäköisyys sen sijaan laskee, jos
potentiaalinen äänestäjä keskittyy vahvasti elämään tässä hetkessä eikä murehdi
tai suunnittele tulevaa. Tai jos hän uskoo, että tuleva on melko samankaltainen
nykyisyyden kanssa.
Koska politiikalla pyritään rakentamaan parempaa
tulevaisuutta ei ole mitenkään sattumaa, että tulevaisuususkoiset ihmiset
äänestävät ahkerimmin. Tämä näyttäisi suosivan erityisesti Kokoomuksen ja
Vihreiden äänestäjiä, sillä Kokoomuksen sekä Vihreiden äänestäminen ja
tulevaisuususko korreloivat selvästi. Alla olevaan taulukkoon on merkitty
**-symbolilla tilastollisesti merkitsevät korrelaatiot. Sen sijaan
Perussuomalaisten /Sinisten (ei ollut eroteltuna tutkimuksentekovaiheessa) äänestäjät
eivät vaikuta kovinkaan tulevaisuususkoisia. Heidän äänestämistään selittääkin
tulevaisuususkon sijaan kaipuu menneeseen ”hyvään” aikaan (tästä lisää
tutkimusdataa myöhemmin). Keskustan, Vasemmistoliiton ja SDP:n kannatusta ei
suhde aikaan näytä juurikaan selittävän.
Huom. Blogia on päivitetty 23.4.2024 lisäämällä alkuu tekoälyn tekemä kuva aiheesta.
[i] Eurovaalit
2014: Äänestäjien päätöksenteko –tutkimus
Eurovaalit 2014: Äänestämättömyystutkimus
Eduskuntavaalit 2015: Äänestäjien päätöksenteko –tutkimus
Eduskuntavaalit 2015: Äänestämättömyystutkimus
Kuntavaalit 2017: Äänestäjien päätöksenteko –tutkimus
Kuntavaalit 2017: Äänestämättömyystutkimus
Presidentinvaalit 2018: Äänestäjien päätöksenteko-tutkimus
Presidentinvaalit 2018: Äänestämättömyystutkimus
Kommentit
Lähetä kommentti