Elämme jälleen monenkirjavien vaalitapahtumien aikaa. Ehdokkaat ovat tavattavissa, käteltävissä tai halattavissa toreilla, kauppakeskuksissa ja kahviloissa. Kuinka tehokasta tuo vaalitapahtumien järjestäminen on markkinointikeinona? Tässä analyysissä on mitattu sitä miten hyvin vaalitapahtumien lukumäärä ja laatu korreloi saadun äänimäärän kanssa viime eduskuntavaaleissa. On toki selvää, että vaalitapahtumilla voi olla muitakin pidemmän aikavälin tavoitteita kuin pelkkä äänien saaminen. Tällaisia tavoitteita voi olla esimerkiksi oman puolueen agendan ajaminen, keskustelun herättäminen yms. Näitä muita pidemmän aikavälin tavoitteita ei kuitenkaan ole tässä mitattu.
Mukana tutkimuksessa ovat sellaiset Keski-Uudenmaan alueen vaalitapahtumat, joista on ilmoitettu sanomalehti Keski-Uusimaassa tai ilmaisjakelulehti Tuusulanjärven Viikkouutisssa 18.3-19.4.2015 eli kuukauden ajan ennen vaaleja. Tapahtumia oli yhteensä 259 kappaletta. Näistä 62% oli ehdokkaan omia tilaisuuksia ja loput puolueiden järkkäämiä. Eniten puolueiden tapahtumia oli SDP:llä 35kpl, Kokoomuksella 27kpl ja Keskustalla 15kpl. Erilliseksi tapahtumaksi laskettiin kaikki yksittäiset tapahtumat ja sellaiset missä vaikkapa SDP:n kiertuebussilla oli aikataulun mukaan ilmoitettuja pysähdyspaikkoja ja hetkiä, joihin voi tulla tapaamaan ehdokkaita. Suurin osa tapahtumista oli ulkona (74%), loput joko kahvilassa (18%) tai muussa sisätilassa. Ylivoimaisesti suurin osa tilaisuuksista (71%) oli sellaisia missä ei ollut tarjoiluja (tai ainakaan niitä ei etukäteen markkinoitu lehdessä). Jos jokin tarjoilu oli niin se oli tyypillisesti joko kahvitarjoilu, keittoa, lettuja tai makkaraa.
Vaalitapahtumiin kutsuttiin ihmisiä melko tylsästi ja vaatimattomasti. Tyypillisin oli kehotus tulla tapaamaan ehdokasta tai ilmoitus, että ehdokas on tavattavissa. Toiseksi yleisintä oli pyytää ihmisiä juttelemaan ehdokkaan kanssa (”tule juttelemaan”). Olen kirjoittanut aiemmin vaalitapahtumien markkinoinnista ja tapahtumiin osallistumisen psykologisista esteistä. Pääpointtina oli, ettei kaikki ihmiset uskalla tulla juttelemaan ehdokkaan kanssa vaikka heitä ehdokas kiinnostaisikin. Houkuttelevampaa olisi vaan mennä kahville ilman jutteluvaatimusta. Juttelu lähtee sitten liikkeelle, jos on asiaa. On toki selvää, että kahvittelu on kallimpaa kuin juttelu, mutta kutsuna tuo toimii varmasti paremmin.
Kaikenlaisia tapahtumia siis järjestetään, mutta kuinka tehokasta tuo tapahtumamarkkinointi on? Kun tarkastellaan sitä miten tapahtumien lukumäärä korreloi saadun äänimäärän kanssa, voisi päätellä, että se on erittäin tehokasta. Ehdokkaan saama äänimäärä korreloi hänen omien vaalitapahtumien lukumäärän kanssa vahvasti 0.83**. Myös puolueen saama äänimäärä korreloi puolueen vaalitapahtumien lukumäärän kanssa 0,86**. Kannattaa siis kiertää maakuntaa tapaamassa ihmisiä. Alla on vielä muutama havainnollistava kuva.
Keski-Uudellamaalla oli kolme ehdokasta, jotka järjestivät yli 20 tapahtumaa eli Antti Kaikkonen, Eero Lehti ja Merja Kuusisto. Näistä Kaikkonen ja Lehti uusivat paikkansa. Muut ehdokkaat järjestivät 1-11 tapahtumaa tai eivät ollenkaan. Vaikuttaisi selvästi siltä, että mitä enemmän järkkää tapahtumia sitä enemmän saa ääniä, vaikka unohdettaisiin nuo edellä mainitut politiikan superjulkkikset. Kuviossa on käytetty indeksiä, alueen keskimääräinen ehdokkaan saama äänimäärä = 100.
Puolue saa sitä enemmän ääniä, mitä enemmän se itse tai sen ehdokkaat järkkäävät vaalitapahtumia. Kuviossa on käytetty indeksiä puolueen keskimääräinen äänimäärä Keski-Uudellamaalla = 100.
Huom. Tätä blogia on päivitetty 11.1.2024 lisäämällä tekoälyn tekemä kuva vaalitapahtumasta.
Kommentit
Lähetä kommentti