Viilataan pilkut vaali-ilmoituksiin kohdalleen: Tutkimus vaali-ilmoitusten yksityiskohdista

Vaali-ilmoitukset ovat kirjavaa luettavaa ja katsottavaa. Tätä kirjoa saa ihailla niin ulkomainonnassa kuin lehtimainonnassakin. Joku laittaa ison kuvan, toinen kissankokoisen otsikon ja kolmas uskoo tekstin määrään. Selvitteli viime kuntavaaleissa 2017 miten erilaiset ilmoituksen elementit korreloivat saadun äänimäärän kanssa. Vaikka äänimäärään luonnollisesti vaikuttavat lukuisat muutkin tekijät nämä tulokset tuntuvat tosi mielenkiintoisilta ja intuitiivisesti uskottavilta. Koska tutkittuja ilmoituksia oli satoja, niin pidän tuloksia melko luotettavina. Koodasin vaali-ilmoituksista sen kuinka iso kuva oli suhteessa ilmoituksen pinta-alaan, ilmoituksen koon, kuinka monta riviä ilmoituksessa oli tekstiä, fontin koon, ilmoituksen väljyyden eli sen kuinka paljon siinä oli tyhjää tilaa ja vielä senkin oliko ilmoituksessa jokin vaalislogan ja kuinka pitkä se oli. Lisäksi selvitin vaali-ilmoituksia tehneiden ehdokkaiden äänimäärät. 

 

Näiden yllä lueteltujen ilmoituksen elementtien lisäksi ilmoituksen tehoon vaikuttaa se kuinka visuaalisesti upea se on ja onko se puolueen ilmeen mukainen. Näiden ilmoituksen ominaisuuksien lisäksi tehoon vaikuttaa toki ilmoitusten koko ja lukumäärä. Niin ja joku voisi tosiaan olla sitäkin mieltä, että sisällöllä on merkitystä eikä pelkästään teknisillä seikoilla 

 

Tutkiessani vaali-ilmoitusten tehoon vaikuttavia asioita, havaitsin, että tehokkailla pienillä ja isoilla ilmoituksilla on erilainen logiikka. Toisin sanoen asiat mitkä toimivat isoissa ilmoituksissa eivät toimi pienissä. Tämä johtunee siitä, että pieneen ilmoitukseen ei mahdu yhtä paljon kuin isoon. Alla olevissa kuvioissa on indeksit (100= keskimääräinen äänimäärä). Jos ei ilmoittanut lainkaan lehdessä indeksi oli 67. Kun katsotaan isoja ilmoituksia - ja isolla ilmoituksella tarkoitan vähintään neljäsosasivunkokoisia ilmoituksia - niin havaitaan, että mitä isompi kuva on suhteessa ilmoituksen pinta-alaan niin sitä enemmän on saanut ääniä. Isot ilmoitukset ovat kuviossa vihreällä ja pienet punaisella. Jännää on se, että pienissä ilmoituksissa tämä menee päinvastaiseen suuntaan. Pieniä ilmoituksia olivat suurin piirtein kännykänkokoiset ja sitä pienemmät. Jos kuvan pinta-ala ilmoituksesta on alle neljänneksen, niin ääniä oli tullut eniten. Johtuisiko tämä siitä, että iso kuva vie tilaa muulta sisällöltä pienissä ilmoituksissa?

Analyysin perusteella jää vähän epäselväksi minkä verran tekstiä ilmoitukseen kannattaa laittaa, sillä tulokset eivät ole ollenkaan selkeitä. Isoissa ilmoituksissa toimii monenlaiset tekstien määrät. Pieniin ilmoituksiin näyttäisi kannattavan laittaa tekstiä ainakin jonkin verran.

 

Se sen sijaan on ihan selvää, että fontti ei saa olla liian pientä tai vaikeaselkoista. Isoissa ilmoituksissa mitä isompi fontti sitä parempi vaalitulos. Pienissä ilmoituksessa taas normaali fontin koko toimii paremmin kuin isokokoinen fontti. Tässäkin on varmaan kyse siitä, että isokokoinen fontti vie tilaa muulta informaatiosisällöltä.

 

Vaikuttaisi siltä, että jokin slogan ilmoitukseen kannattaa kyllä laittaa. Parempi jos se olisi hieman pidempi. Liittäisin tämänkin havainnon edelleen siihen, että pidempi slogan sisältää enemmän informaatiota kuin lyhyempi. Olen kirjoittanut sloganin tehosta ja muotoilusta aiemmin tässä blogissa. 

Mahdollisesti jo yllä moneen kertaan toistettuun huomioon informaatiosisällöstä liittyy sekin, että pienissä ilmoituksessa ilmoituksen väljyys ei ole välttämättä meriitti. Isommissa ilmoituksissa se sen sijaan toimii hyvin.

Yhteenvetona sanomalehti-ilmoitusten tehosta voidaan sanoa, että informatiiviset vaali-ilmoitukset toimivat paremmin kuin ilmoitukset missä on pelkkä kuva ja numero. Isommissa ilmoituksissa informaatiota pystyy jakamaan paljon. Informaation lisäksi ilmoitukseen jää tilaa isolle kuvalla ja ilmavuudelle.